Sykemittari!

Nyt minä sen ostin! En malttanut odottaa ja jättää sen hankintaa esim. Välitavoite palkinnoksi vaan ostaa rykäisin sen eilen :) eli sykemittariksi valitsin Polarin ft60. Ajattelin että ostan heti sellaisen mallin, missä on kaikki mahdolliset toiminnot. Tuntuisi tyhmältä ostaa nyt erikseen vaikka kalorimittari (mikä ei välttämättä olisi edes erityisen tarkka?) joten ton hankinnan jälkeen ei tarvitse enää mittaria ostaa ;)

Siinä se! Kyllä on hieno :) sitähän oli pakko käydä heti testaamaan, pistin mittarin käteen ja sykevyön päälle ja aloin temuta koiran kanssa, tässä tulos:

Aika hauskaa :D En olisi uskonut, että sata kaloria kuluu tosta vaan! Ja vielä hauskalla tavalla.


Tänään kävin koiran kanssa iltakävelyllä, sillä reissulla lähti joku 75kcal. Jos jollekin lukijalle ei ollut vielä auennut, niin tykkään tosiaan nähdä konkreettisesti noita lukemia ja tarkat kalorit jne. :D mulle siis nappihankinta!! :)

Melkein salipäivä 24.

Kyllä, mä MEINASIN mennä tänään salille :D hurja saavutus! xD pistin tänään aamulla kaverille viestin, että lähtisi mun kanssa katselemaan sykemittareita (motivaation kohottajaksi) ja sen jälkeen salille, missä aina ennen käytiin kahdestaan. Viestin jälkeen ajattelin että Apua tänään lähden vihdoin salille noin puolen vuoden jälkeen! Tämä tyssäsi siihen kun kaverini vastaili tunnin odottelun jälkeen, että hänellä on alaselkä kipeä jonkun tulehduksen vuoksi joten saleilut jäävät tänään väliin. En sitten vaan voinut yksin lähteä, kaipaan vähän kaverin tukea (siis tosi lapsellista...) kun en ole kyseisellä salilla ikinä yksin käynyt. Hitto miten ärsytti!! Ihan kuin en olisi koskaan käynyt yksin salilla, tuntuu kun olisin joku 13v arka pikkutyttö!

Meinaan kyllä pyytää kaveriani heti ilmoittamaan,  milloin selkä on kunnossa ja päästäisiin menemään. Kyseinen sali on siis aika suosittu ja siellä on monipuoliset treenimahdollisuudet ja siksi haluisin alottaa saleilun siellä. Sali on kyllä perkeleen kallis, mutta itseenihän tässö olen panostamassa :) kaksi edellistä salia missä olen käynyt ovat edullisempia, mutta toisesta puuttuu juoksumatto ja toinen on keskustassa, missä on aina parkkipaikka ongelma (ei kiitos). Vähän on pitänyt miettiä plussia ja miinuksia, valitsen siis laadukkaan, monipuolisen mutta kalliin paikan. Eiks se niin ole että raha motivoi myös? :D

Kävin myös katselemassa sykemittareita, ajattelin Polarin ft60, vaikutti kätevältä ja siitä löytyy kaikki toiminnot vaikken niitä vielä tarvitsisikaan, eihän sitä koskaan tiedä miten tässä innostuu :) haaveena olisi, että suorastaan hullaantuisin urheilusta ja liikkuisin monta kertaa viikossa, katsotaan nyt :D
Onko kellään mitään kokemuksia noista sykemittareista? Itse haluaisin ainakin kalorien-, sykkeen- ja treeniajanmittausta. Myös juostessa olisi kiva tietää juoksunopeus ja matkan pituus.

Kenelläkään kokemuksia? :)

(..ja kalorit tältä päivältä tosiaan 1530kcal)

VIIKKORAPORTTI 3.

Jihuu! Niin se paino vaan putosi kuin itsestään! :) Fiilis on niin hyvä! Valitettavasti joudun postaamaan tätä raporttia vasta nyt lauantaina, kun punnitus oli siis torstaina. Ärsyttää kun työ on niin iltapainoitteista että tuntuu, etten ehdi tekemään mitään niinä päivinä kun olen töissä.. Mutta tässä vähän kolmannen viikon lukemia:

• to 1412 kcal
• pe 1937 kcal
• la 1455 kcal
• su 1388 kcal
• ma 1529 kcal
• ti 3189 kcal
• ke 1389 kcal

Siinä viime viikon kalorit. Paino oli tippunut 0,7kg eli paino tällä hetkellä 81,2kg (lähtöpaino 84,4kg). Viikon viikon kalorivaje yht. vain 2439kcal, ja jos laskee taas että 7000kcal/vaje=-1kg niin sen mukaan painoa olisi pitänyt lähteä yht. -0,3kg. Aika jännä, että lähti kuitenkin enemmän?? No en kyllä valita, mutta vähän ihmetyttää, kun en edes liikkunut mitenkään enempää kuin normaalisti..? Kahdella viime kerralla toi matikka on toiminut :D Yhteensä paino on tippunut kolmessa viikossa -3,2kg, ei siis hullummin pelkällä ruokavalion tarkkailulla, eikös?

Odotan jo kovasti, että pääsen palkitsemaan itseni kunhan paino tippuu alle 80kg!!! Ja kun se tapahtuu, en enää ikinä halua nähdä vaa'assa 8-alkavia lukuja, IKINÄ!! Pitää varmaan tulostaa joskus koko blogivuodatus ja lukea sitä aina iltaisin jotta en ikinä unohda, millaista on ollut kun on painanut yli 80kg :D En kyllä usko, että sitä voi koskaan unohtaa...

Neljäs viikko tuokoon terveellistä ruokaa, hyvää motivaatiota ja itsekuria! :) ja paljon pudotettuja grammoja!

Päivä 22. ja itsehillintäharjoitusta

Tänään starttasi neljäs viikko tätä projektia. Kirjoitan tarkemman kolmannen viikon viikkoraportin heti kun ehdin, mutta tähän kohtaan paljastan, että paino putosi viime viikolla 0,7kg! Olen aivan mielettömän tyytyväinen etenkin kun tuntuu, että paino on lähtenyt kuin en olisi tehnyt mitään :) olen vain ahkerasti laskenut kaloreita ja pyrkinyt pitämään ne kohtuullisissa lukemissa. On kyllä niin uskomaton fiilis.. Sitten kun tulee ekaa kertaa se viikko, ettö paino ei ole hievahtanut alas yhtään/ihan tosi vähän, ja jos niitä viikkoja tulee useampi putkeen niin TOIVON, että jaksan lukea tämän postauksen ja muistan, että tällä keinolla tuloksia syntyy, ihan varmasti.


Tänään oli siis töissä järkky herkkupöytä. Otin pienen palan jäätelöä ja nappasin kaksi karkkia, ja se jäi siihen! Kävin sisäistä kamppailua koska mun teki niin mieli ottaa pari sipsiä, mutta siihen vedin rajan. Laskeskelin päässäni, että kun lounaskin oli jäänyt väliin (nukuin pitkään ja söin aamupalan klo 11, kun menin klo 12 töihin) niin pystyin ihan hyvin ottamaan vähän jätskiä ;) päivällisen ja iltapalan söin normaalisti ja kalorit oli n. 1500kcal,  eli aika nappiin.

Näissä tunnelmissa voin hyvin mielen käydä nukkumaan,  öitä! ♡

Päivät 20. ja 21.

Vapaat menivät kuin siivillä! Kirjoittelen tätä postausta jälkikäteen (vaikka koen sen vähän turhaksi) mutta haluan raportoida syömisistäni :)

Eli päivä 20 (tiistai) oli vapaa ja vietin tosi kivan illan kaverin kanssa, joka on lähdössä ensi viikolla takaisin ulkomaille. Käytiin sitten vähän juhlistamassa illalla ja tuli taas otettua oluttakin :D mutta kuten olen ennenkin ajatellut, elän ja vietän aikaani ihan kuten ennenkin, olen nuori ja haluan nauttia elämästäni :) kaloreita keräsin kiitettävästi taas sen 3000kcal, mutta ruuan kanssa ei mennyt överiksi, en vetänyt pizza mättöjä tai muuta sellaista :)

Päivä 21. (Keskiviikko) kalorit jäivät alle 1500kcal, söin jopa illalla kerroshampurilaisen mutta sekään ei haittaa ^-^ olen aika hyvissä tunnelmissa siksi, koska tänään on ollut punnituspäivä joten en siksi tod. kadu mun vapaapäivien törpöttelyitä :D

Eipä muuta lisättävää noihin päiviin :)

Oman projektin pohdintaa (+ Päivä 18. & 19.)

Vihdoin on yövuorot ohi ja alan päästä normaaliin rytmiin :) Yövuoropäivien kalorit olivat siis 1388kcal ja eilen maanantaina 1529kcal. Eli aika hyvät vaikka niitä mietinkin, että kuinka saan pidettyä ne kohtuullisina.

Iltapalaksi kananmuna, raejuustoa, tomaatti (paistamiseen oliiviöljyä) yht. 170kcal

Aivan totaalisesta väsymyksestä alkaa olla jo toivuttu, eilen huomasin että olisi tehnyt mieli syödä ihan kamalasti, olin nukkunut klo 8-12 joten oli aika tokkurainen olo. Onneksi sain pidettyä itseni kurissa, kylässä käytiin illalla ja siellä söin mehujään (70kcal) jota en nyt ihan herkutteluksi laskisi :D Pullat jäivät syömättä enkä maistanut yhtäkään karkkia, jee!


Mulle kyllä sopii tämä kalorinlaskenta. Koen, että jos en laskisi syömisiäni oikeasti todella tarkkaan, niin en osaisi syödä kohtuullisesti. En vaan oikeasti osaa syödä siten, etten lihoisi! Pikku hiljaa annoskokoni nousisi, söisin välipaloja ja herkuttelisin useammin. Huijaisin itseäni syömällä "tervellisiä" ruokia, esim. salaattia, mutta salaatin seassa olisi paljon esim. fetaa ja salaattikastiketta, krutonkeja jne. joten ei se suurina annoksina ja santsikierrosten jälkeen olisikaan enää niin terveellistä :P Leivän päälle rupeaisi menemään enemmän levitettä ja muita lisukkeita, maistelisin mieheltä hänen herkkujaan ja kohta olisinkin syönyt tosta vaan puolet sipsipussista. Kun lähden tuolle tielle, huomaan jossain vaiheessa luovuttavani syömisen suhteen kokonaan. Muistan, että olen aiemmin sortumisen jälkeen ajatellut, että aivan vitun sama, pieleen meni jo niin menkööt sitten. Kun sorruin, niin sorrutaan sitten kunnolla. Silloin häviää kokonaan estot kaikkien herkkujen suhteen. Ja kun kerran annan itselleni luvan vetää överiksi, annan sen tapahtua toistekin, ja aina vaan useammin ja useammin..

Näin se valitettavasti menee, on mennyt jo monen monta kertaa aiemmilla yrityksillä. Miksi niin sitten on käynyt? Epäilen, että olen yrittänyt vetää ruokavalion liian tiukalle, en ole antanut itseni herkutella ollenkaan. Sellaista ei jaksa kauan, vaan touhu alkaa maistumaan puulta. Sellainen kun ei vaan toimi mulla. Siksi syön edelleen leivän päällä sitä ihanaa kipparijuustoa ja metukkaa niin kauan kun haluan. Aivan sama, ettei se ole terveellistä. Kompensoin sen muissa ruuissa. Uskon vahvasti, että tällä systeemillä on oikeasti mahdollista pitää kalorit 1500kcal/päivä, jolloin laihdun väkisin. Ja kun riittävän kauan opettelen sitä, minkä verran on sopiva määrä syödä ja alan luottaa siihen, että osaisin syödä sopivasti ilman jokaisen suupalan laskemista, niin sitten lopetan kaloreiden kanssa säätämisen. Joskus voisin tsekata varmuuden vuoksi, että missä määrissä ne kalorit oikein heittelee, esim. jos tulosta ei synny. Jos alkaa paino nousta, niin sitten pitää aloittaa uudestaan se laskeminen. Onhan se aivan perseestä välillä, kun joutuu punnitsemaan ruokia, mutta tiedän että muuten alan huijaamaan itseäni ja syön liikaa.

Tärkeintä on, että jokainen löytää ITSELLEEN sopivan tavan laihtua (tai mikä tavoite kenelläkin on), jossa uskoo pysyvänsä. Minulle se on kalorien laskenta, joku toinen syö fiiliksen mukaan ja urheilee paljon. Toinen kokeilee vhh-dieettiä, sekin on ihan jees. Pääasia on, että pystyy samalla elämään normaalia elämää, elämä ei voi pyöriä pelkästään dieetin ympärillä. Ja pitää muistaa, että entisiin syömistottumuksiin palaamalla kerää vain pudotetut kilot takaisin. Kyse on siis kokonaan uusien tapojen opettelusta. Ja niitähän ei opi kuin harjoittelemalla. Itse ajattelin ennen dieettiä (dieetti on muuten huono sana koska kyse ei ole pelkästään mistään kuurista, mutta käytän sitä nyt kuitenkin), että en ala laskea kaloreita, kunnes tajusin, että mun on vaan pakko laskea niitä. Muuten syön liikaa tai liian vähän ja homma kusee ennen kuin kunnolla alkaakaan :D

Olipas taas itsestään selvien asioiden jauhamista ja lässynlää höpötystä, mutta noita on välillä ihan hyvä pysähtyä miettimään. Tuli ihan mieleen, kun terveydenhoitaja alkoi selittämään mulle aikoinaan tollaisia asioitaja suunnilleen esittelemään mulle ruokaympyrää ja sanoin hänelle, että näistä asioista on turha jauhaa, koska oikeasti tiedän kaiken tuon jo ennestään ihan kyllästymiseen saakka. En vain halunnut ajatella niitä, koska en ollut valmis tekemään niitä muutoksia joita laihduttaminen olisi vaatinut.

Never seen that before: Ruokaympyrä, ou jeah!! :D

Nyt, kun mietin tätä pitkää prosessia joka on edessäni niin oikeasti tajuan, että tämä homma tulee kestämään. Ennen ajattelin aina, että haluan laihtua mahdollisimman nopeasti ja petyin, kun en pystynyt siihen. Nyt ajattelen, että jos laihdun sen 0,5kg viikossa, niin sehän on 26,5kg vuodessa, puolessa vuodessa n. 13kiloa (ja joo tiedän, että paino ei tipu ihan tuolla tavalla, mutta noin suurin piirtein kuitenkin). Ja miten nopeasti puoli vuotta kuluu, sehän on oikeasti tosi lyhyt aika! Puolen vuoden päästä on heinäkuu, ja jos heinäkuussa painan 71 kiloa, niin olen aivan perkeleen onnellinen. Vaikka välillä ärsyttää tämä suupalojen laskeminen, mutta miten iloinen olen sitten, että onneksi jaksoin laskea niitä hemmetin kaloreita!!!!! Kyllä tämä kaikki on sen vaivan arvoista. Ja jos vielä saisin sen liikunnan tähän projektiin mukaan, niin muutos tapahtuisi vielä nopeammin.. Se se vasta hyvältä tuntuisikin :)


Kuva: http://www.yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/ravitsemus-ja-painonhallinta/terveytta-edistava-ruokavalio-itameren-ruokakolmio-ruokaympyra-ja-lautasmalli/0218010-22318

Tulevaisuuden haaveilua

Olen funtsinut tässä yön pimeinä tunteina tätä mun projektia. Mulla on edelleen hyvä fiilis tästä ja välillä havahdun siihen kun tajuan, että oikeasti tätä tietä jatkamalla minäkin voin päästä kiloistani eroon. Jos tarkkailen syömistäni samaan tahtiin ja aloitan lähiaikoina sen kuntosaleilun, niin mulla on ihan yhtä hyvät mahdollisuudet onnistua kuin muillakin.

Ajatus siitä, että olisin normaalipainoinen, on jollakin tavalla absurdi. Minähän olen ollut aina ylipainoinen omasta mielestäni, mutta jos laihtuisin esim. 65 kiloiseksi, niin enhän sitten enää olisi. Tänään kun olin kotona, niin mulla tuli ekaa kertaa sellainen olo, että nyt on vähän lähtenyt ylimäärästä vatsan alueelta. Muistelin, kun sain painoni pudotettua pari vuotta sitten n. 75kiloon, niin vatsani tuntui hetken aikaa jopa litteältä :D Oli aivan mahtava tunne, kun huomasi olevansa edes vähän pienempi. Tänään sain siitä fiiliksestä kaukaisen häivähdyksen, ja se kyllä lisäsi innostustani ihan törkeesti!

Harrastan vähän tulevaisuuden muistelua ja kelailen, miltä oikeasti hoikkana oleminen tuntuisi:

• Saisin ostaa ihania uusia vaatteita ILMAN typeriä rajoituksia, joita liikakilot aiheuttavat. Vaatteet näyttäysivät myös huomattavasti paremmilta päältäni
• Voisin käyttää sellaisia vaatteita joista pidän, ei sellaisia vaatteita mitkä mahtuvat päälleni tai mitkä peittävät riittävän paljon
• Kesällä voisin pukeutua lyhyisiin hameisiin tai shortseihin, tai mihin vaan!
• Tuntisin oloni paljon kauniimmaksi, terveemmäksi ja kokonaisvaltaisesti hyvinvoivaksi
• Liikkuminen olisi vaivattomampaa, ja liikkuessani oloni ei olisi niin kömpelö ja epämukava
• Oloni ei olisi tukala
• Ihoni olisi paremmassa kunnossa (näin ainakin toivon!)
• Kilpirauhaslääkkeeni tarve voisi ehkä muuttua? Kolesteroliarvoni ja rasva-aineenvaihdunta olisi parempi
• Jos suunnittelisin raskaaksi tuloa, olisi se mahdollisesti helpompaa ilman ylipainoa
• Olisin energisempi
• Kokisin olevani helpommin lähestyttävä, itsetuntoni olisi parempi (vaikken koe sen huono olevan nytkään)
• En kokisi oloani vaivaantuneeksi, jos pitäisi keskustella ylipainosta, terveellisestä ruokavaliosta tai liikunnasta
• Voisin vapaammin harrastaa sitä mitä haluan
• Lomamatkalle lähtö ei aiheuta päänvaivaa, jos on suunnittelemassa rantalomaa
• En ajattelisi ulkonäköäni niin paljon negatiivisessa mielessä
• En tsressaisi siitä, milloin aloitan taas uudestaan laihdutuskuurin

Jos nuo asiat eivät motivoi muutokseen, niin mikä  helvetti sitten????! :D

Päivä 17. ja yöllinen päivitys

Huh! Melkein säikähdin etten ehdi ollenkaan kirjoittamaan yövuorossa, onneksi tälleen klo 5.30 vielä ajatus kulkee että pystyy jotain kirjottelemaan. Sain siis ratkaistua yöllisen ruokaongelmani, laskin yölliset syömiseni lauantain kaloreihin ja syömisiini koska samoilla silmillähän tässä mennään. Tältä näyttää lauantain ruokailut:

Eli toi iltapalahan oli ihan hyvä, rahkaa ja ruisleipää lisukkeineen :) Kaloritkin on hyvät!

Huomenna (eiku siis tänä) kyllä pakko pyytää pk käymään kaupassa, koska mun vakio Bonjourin tuorejuustot on loppu! Oon joutunut kotona käyttämään nyt sellasta margariinia kuin Ingmariini (normaali suolainen). Sitä ei löydy kiloklubin vaihtoehdoista, mutta vastaava kalorimäärään verraten löytyy. Tuossa Ingmariinissa on nimittäin 680kcal/100g, eli aivan v*tusti! Katselin, että kun ensi kerralla valitsen Bonjourin kevyt tuorejuuston, esim. ruohosipuli, niin siinä taitaa olla vähän eri lukemat eli n. 150kcal/100g. Ihan hullua, että mulla kertyy aamupalalla pelkästä levitteestä 116kcal... Ei sillä, onhan se ihan perkeleen hyvän makusta, mutta tosta on niin helppo karsia kaloreita etten kyllä viitsi päivittäisiä, jo muutenkin välillä vähäiseltä tuntuvia kalorimääriä tuhlailla johonkin hemmetin margariiniin.


Ja muuten, kun lueskelen kaikkien ihanien laihdutustovereiden blogeja, joissa ihmiset hehkuttavat kivoja salitreenejä, niin mulla alkaa olla ihan hullu ikävä päästä salille!! Muistan kyllä sen fiiliksen minkä saa, kun vetää jalkaprässillä kovilla painoilla, tai kun pumppaa hauiksia hullun kiilto silmissä. Ja se, kun pystyy aina vaan tekemään kovemmilla painoilla! Mäkin haluan salille. Miksi sinne on niin vaikea mennä?

Oon aloittanut salilla käynnin n. 14 vuotiaana ja koen, että mulle salitreeni on jo tosi tuttua hommaa, eli kyse ei todellakaan ole kokemattomuudesta eikä siitä, etten kehtaisi/uskaltaisi mennä salille. Kun menen salille, mulla on selvät sävelet mitä siellä teen ja osaan käyttää laitteita oikein jne. Vaikka ei saisi vertailla, niin ystäviini nähden mulla on aina ollut suurimmat kiekot tangoissa ja muutenkin lihasvoima on ollut mulla aina hyvä, eli treenaaminen ei ole senkään puoleen ongelma että kokisin olevani siinä huono. Mutta kun olen viimeksi käynyt salilla kesällä, niin nyt sinne on ollut kamalan vaikea mennä uudestaan. Tänään itseasiassa kysyin pk:lta, että millos lähdetään salille, hänkin on siis kokenut salitreenaaja mutta viime kerrasta on hänelläkin se puoli vuotta.

Tämä sohvaan juuttunut tarvitsee potkun persuksille, auttakaa!! :D

Päivä 16.

Perjantai mennyt kaloreiden kanssa tuskastellessa. Töissä halusin ottaa pienen kakkupalan ja päivälliseksi söin töissä älyttömän hyvää lohikeittoa, joka oli aikas makoisaa (eikä varmaan kauheen terveellistä kun oli jotain koskenlaskijalla maustettua).
Illalla sitten tyypilliseen tapaan olin nälkäinen kun pääsin kotiin, vaikka olin syönyt töissä iltapalaa. Mulla on todellinen ongelma näiden iltavuoropäivien kanssa, koska herään joskus 11.00 aikaan ja meen töihin viimeistään klo 14, niin lounas jää aina syömättä! Sitten olen tietenkin iltaisin nälkäisempi kun päivällä olen syönyt vähemmän. Perjantain kalorisaldo siis 1937kcal. Ja vaihteeksi ruokapäiväkirjaa:

Söin siis illalla sen "lounaan", eli ohrasuurimoa, broileria, raejuustoa ja vihanneksia. Olihan tuo kyllä aika vähä energistä ruokaa loppujen lopuksi, en käynyt esim. mässäämään leivän kanssa joten ihan OK ratkaisu kai.

Yövuorot ja laihdutus

Tänään siis pitäisi kömpiä yhdeksän jälkeen illalla yöksi töihin. Normaalisti kävisin tänään nukkumaan siinä klo 00-01 paikkeilla, mutta joudun valvomaan about klo 7.45 asti sunnuntai aamuun.

Olen pähkäillyt, että mitäköhän kroppani tykkää siitä, kun pyöräytän unirytmit sekaisin? Aion heräillä sitten sunnuntaina joskus klo 16 pintaan, koska menen vielä toiseksi yöksi töihin. Maanantaina aamuna kun yövuorot on takana, käyn nukkumaan n. Klo 7.30 niin herätyskello pärähtää klo 12.00, jotta saan unirytmin käännettyä takaisin. Olen siis maanantaina totaalisen väsynyt ja joskus myös sekava :D Tämä kaikkihan on todella terveellistä ja kroppa kiittää, kun nukun ja syön miten sattuu :D

Tuota ruokapuolta olen miettinyt ja etenkin ruokailujen ajoitusta. Päivällä syön tietenkin normaalisti, mutta normaalista poiketen syön myös yöllä ruokaa. Sitten huomenna heräilen unilta neljän aikaan iltapäivällä ja syön "aamupalan" joskus klo 17. Mielenkiinnolla odotan, miten kaksi yövuoroa näkyy ensi kerralla kun käyn vaa'alla viikkopunnituksessa.

Toivottavasti on rauhallinen yö tulossa, jotta ehdin kirjoitella blogia yön pimeinä tunteina :) nyt kun klo on 12.46, voisin nousta sängystä ja keittää "aamu" kahvit. Yritän siis aina ennen yövuoroa nukkua mahdollisimman pitkään ja loikoilla sängyssä herättyäni, koska en osaa nukkua enää ennen töihin lähtöä.

Ihanaa lauantaita kaikille! ♥

Päivä 15.

Tänään tuli pyöräytettyä klo 12-21.30 työpäivä, onneksi ekat kolme tuntia meni työpaikan ulkopuolella joten ei tuntunut niin pitkältä päivältä sitten :) Mulla kyllä on harvemmin ihan perus 8h työpäiviä, useimmiten 9h. Käytiin tosiaan kahvitauolla sellaisessa aivan ihanassa kahvilassa, jonka nimesinkin synninpesäksi. Siis aivan hullun törkeen hyvännäkösiä leivoksia, kakkuja, piirakoita jne. jne.! Kiva, että tuossa paikassa tulee jatkossa käytyä pakostikin kahvilla kerran kuussa :D Itse otin kahvin kaveriksi liha-riisipiirakan, mikä ei siis varmasti ollut terveellinen mutta parempi vaihtoehto kun joku kakkupala tms.

Kaloreita kertyi tänään 1421kcal. Jotenkaan en jaksa laittaa sitä ruokapäiväkirjaa joka päivä esille, kun aamu-ja iltapala oli sitä perus ruisleipää kipparilla, lounaan jo mainitsinkin ja päivällinen oli töissä jotain jauhelihakastiketta ja perunaa? Salaattia en edes töissä saanut (koska joku idiootti oli jälleen unohtanut tehdä mulle porkkanattoman salaatin, jolle olen siis allerginen) niin huitaisin sitten "salaatin" korvikkeeksi yhden tomaatin, jota metsästin ympäri taloa :D Jälkkäriksi oli vaniljajäätelöä, jota otin pikku pikku palasen ;)

Nyt nukkumaan, että jaksan mennä huomenna taaaaaaas iltavuoroon :D Onneksi tykkään työstäni, mutta toisinaan se on aivan helvetin rankkaa ja kuormittavaa. Onneksi myös äärimmäisen palkitsevaa :)

Öitä <3

VIIKKORAPORTTI 2.

Taas on viikko pyörähtänyt! Kaksi viikkoa uutta elämää takana ja voin kertoa, että nyt alkaa nostaa päätään Se, kenet olen ennenkin tavannut, nimeltään Herkkuhimo. Kuten ennenkin, eka viikko menee kuin siivillä, mutta jo toisen viikon aikana täytyy asennoitua muutokseen syvemmin. Jokainenhan pystyy tekemään viikon verran mitä tahansa, mutta todelliset, pitkäaikaiset muutokset eivät ole niin näppärä juttu. Muutosta on oikeasti haluttava, jotta puhtoisella tiellä pystyy pysymään pidemmän päälle. Mietin vaan, millaista tämä on vaikka kuukauden päästä? Vai olenko silloin jo alkanut paremmin sisäistämään asiaa ja ruokatavat sun muut alkavat tuntumaan enemmän rutiininomaisilta? Kuinka kauan kestää, että pystyn OIKEASTI oppimaan uusia tapoja ja pääsemään vanhoista eroon? Tiedän työni puolesta, että isot elämänmuutokset ja etenkin elämäntavat eivät iskostu ihan tosta noin vaan ihmisen päähän. Täytyy antaa itselle aikaa ja myös kestää kompastuskiviä, joita jokaisen kohdalle sattuu aina tietyin väliajoin. Mottoni kuitenkin on, että ÄLÄ LUOVUTA VAIKKA MIKÄ OLISI! Eikä saa lannistua, jos homma ei etene toivotulla tahdilla..

Vaaka näytti tänään siis 81,9kg, eli viikossa paino on tippunut -0,4kg. En ole tuloksesta lainkaan yllättynyt, koska viikonloppu meni juhliessa ja siitä toipumisessa. Katsotaanpa vähän viime viikon kaloreita:

• to 1486kcal
• pe 3064kcal (läträyspäivä)
• la 1585kcal
• su 1511kcal
• ma 1626kcal
• ti 1526kcal
• ke 1491kcal

...ja energiavajeet tällaisia:

• to -611kcal
• pe +809kcal
• la -522kcal
• su -588kcal
• ma -479kcal
• ti -567kcal
• ke -598kcal

Yhteensä energiavajetta kertynyt -2556kcal. Jos 7000kcal vastaa 1kg pudotettua kiloa, niin sen perusteella painon olisi pitänyt tippua 0,36kg, eli pyöristettynä 0,4kg :D Kyllä toi matikka toimii ainakin mun kohdalla. Kyllä väkisinkin kelailee, että jos harrastaisin sitä liikuntaa ja söisin samoin kuin nyt, niin mikä olisi silloin viikoittainen tulos? Jaa-a...

Yhteensä kahden viikon aikana paino pudonnut -2,5kg. Viime viikolla arvioin, että nesteiden jälkeen painoa olisi tippunut energiavajeen perusteella 0,6kg, ja tällä viikolla siis 0,4kg. Ei siis ihan huono, koska tällä viikolla oli tuo juhlimispäivä.


Tulosta siis syntyi, jatketaan vielä paremmalla otteella eteenpäin!! :)

Päivä 13. ja 14.

Heipparallaa!

Ilmoitan heti eilisen ja tän päivän kalorit niin päästään asiaan:

eilen: 1526kcal
tänään: 1491kcal

Eilen kirjoittelinkin toisen bloggaajan sivulle siitä, kun muut mättää herkkuja naamariin ja itse pureskelet porkkanaa (ainakin näin kiteytettynä). Poikaystäväni on oikea herkkusuu mutta yksi niistä onnekkaista, jotka voivatkin syödä mitä tahansa ja kuinka usein tahansa. SE ON VÄÄRIN! Hän siis söi eilen makkaraperunat ja sipsejä illalla, kun itse väsäsin kynsin hampain kanasalaattia.

Tänään hän halusi väkisin hakea mäkkäristä ruokaa. Hän halusi jonkun super herkullisen kanahamppari aterian (plussakoossa, niinkuin aina). Minä pyysin kultaa ajamaan hetkeksi mäkkärin parkkipaikalle, jotta ehdin laskea kaloreita ja surffailin mäkkärin nettisivuilla valitsemassa sopivinta sapuskaa. Toivoin saavani ottaa kanasalaatin (290kcal + salaattikastike 40kcal) lisäksi edes juustohampparin, mutta ihan totta, siinä kuivassa käntyssä on vähän yli 300kcal! Totesin, että väsään itse salaatin lisäksi kotona ruisleipää. Olen kyllä tyytyväinen tuohon valintaan :)

Illalla katselin sitten, kun poikaystäväni vielä söi antaumuksella eilisen päivän sipsin rippeitään. Kysyinkin siinä vaiheessa ääneen "miks sä saat syödä noita mutta mä en?" :D Lopulta löysin itseni keittiöstä pilkkomassa kurkkua ja ajattelin "mä en halua olla lihava, mun on pakko onnistua tässä". En ole ennen ajatellut moista tuollaisessa tilanteessa.

On yllättävän haastavaa päästä vanhoista tavoista eroon. Ennen olisin vapaapäivänä ajatellut herkuttelevani illalla ja syöväni jotain epäterveellistä. Voisinkin luetella, mitä kaikkea olisin ennen syönyt herkuttelupäivänä:

• päivälliseksi pitsaa, esim. kinkku ananas aurajuusto kebab. Siihen kylkeen alkusalaatti perunasalaatilla jne. "terveellisellä"
• sipsipussi (molemmille omat), ehkä dippiä sipsien kanssa. Ehkä max. puolet sipseistä olisi huvennut?
• limpparia, mieluiten pepsiä
• hyvässä lykyssä jotain karkkeja, jumbo pussi tms.

Nyt en voikkaan tehdä niin! Huomenna on kulunut kaksi viikkoa diettailua ja nyt kun ajattelen, niin ennen olen näihin aikoihin ratkennut johonkin syöpöttelyyn. En kuollakseni halua kokea samaa tällä kertaa. Positiivista oli muuten, kun seisoskelin kassajonossa tänään. Huomasin vieressäni hyllyssä jotain karkkipusseja ja suklaapatukoita ja ajattelin heti, että voi vitsi tollasta tekisi mieli, MUTTA heti tuon ajatuksen jälkeen tajusin, että siitä seuraisi aivan järkyttävä mielipaha ja epäonnistunut fiilis. Jos jätän herkut hyllyyn, niin illalla koen olevani aivan järjetön voittaja, kuka selvisi kaikista himoista mitä päivä toi tullessaan. Sitä fiilistä kun ei voita mikään. Karkit tosiaan jäivät hyllyyn, ja nyt on hyvä fiilis! :)

Alan nyt kyllä tajuamaan, että se liikunnan harrastaminen auttaisi kummasti painonpudotuksessa. Salin jälkeen ei myöskään tee ikinä mieli mitään epäterveellistä, eli senkin puoleen se pitäisi mut paremmin erossa noista herkkuhimoista. Kai olen kehittänyt itselleni jonkin asteisen riippuvuuden, koska epäterveellisestä ruuasta on niin työlästä pysyä erossa? Jos ruuan suhteen minulla ei olisi mitään ongelmaa, niin olisinko 20kg ylipainoinen? Tuskin! Pitää miettiä tätä asiaa tarkemmin, vaikken sano että se mikään uusi ajatus olisikaan. Olen kyllä jo jokusen vuoden ajatellut, että ihan kaikki tän mun syömisen kanssa ei ole kohdallaan.


Olipa selkeä päivitys, kertoo varmaan mun tän hetkisistä epäselvistä ajatuksista :D Mutta hei, kalorit on kohillaan eiliseltä ja tältä päivältä! Ehkä huomenna kun on punnituspäivä, niin vaaka näyttää vähän pienempää lukemaa kuin viime viikolla?


kuva: http://jsgilbert.com/when-good-pizza-goes-bad-what-do-you-do.html

Päivä 12. ja illan herkkuhimot

Illat ovat mulle kyllä oikea kompastuskivi. Tuli hirveät syömishimot ja mietin miten selviän siitä. Olin syönyt jo tasan 1500kcal iltapala mukaanlukien, mutta jotain teki mieli syödä. Onneksi jääkaapissa oli salaattitarvikeet, joista väsäsin 124kalorin salaatin :D kaloreita kertyi siis yht. 1624kcal.

Tässä ruokapäiväkirjaa:

Aamupala
Ruisleipää  tuorejuustolla, kipparijuustolla, metukalla
Kahvia

Lounas
Ohrasuurimo
Broileri
Wokkivihannes
Raejuusto

Välipala
Kahvi

Päivällinen
Lohilaatikko
Salaatti
Maito
Ruisleipä, oivariini, juusto

Iltapala
Sama kuin aamupala ilman metukkaa ja kahvia

Iltapala vol. 2
Kanasalaatti


Ei haitannut niin paljon tuo eksta iltapala koska se oli sentään fiksu veto! :)

Päivä 11.

Tänään ollaan taas täysillä ruodussa! Vapaa viikonlopusta otettu ilo irti ja nyt voin hyvillä mielin jatkaa terveellistä elämää :D Tänään on väsätty reilusti terveellistä ruokaa jota voin hyvällä omatunnolla nautiskella monta päivää. Kanan ja kasvisten lisäksi ruokalistalle pääsi hyviä hiilareita eli ohrasuurimoita. Suosittelen niitä jokaiselle, kuka on kyllästynyt syömään riisiä, makaroonia tai perunaa lisukkeena. Lisäksi ohrassa on paljon kuituja (12g/100g) sekä se on hyvänmakuista :)

Aika Pirkka painotteista :D eli Itämaiset wokkivihannekset, maustamatonta broilerin fileepihviä, esikypsytetty rikottu ohrasuurimo (rikottu suurimo kypsyy nopeammin, ja pirkan tuotteessa on vähemmän kaloreita sekä enemmän kuituja kuin kilpailevassa merkissä). Lisäksi maustamiseen käytin chilijauhetta, juustokuminaa, kurkumaa, korianteria ja currya (+suolaa). Tässä lopputuloa raejuustolla:

Yllättävän hyvää, ja kevyttä!

Ja välipalaksi tällasta:

Ja vielä ruokapäiväkirjaa:

Millaista on olla lihava?

Napsin tuossa itsestäni kuvia peilin avulla ja siinä itseäni katsellessa aloin miettimään, että kyllä nämä kilot ovat vaikuttaneet minuun loppujen lopuksi aika paljon. Päätinkin listata niitä asioita, miten ylipaino on vaikuttanut minun elämääni ja ajatusmaailmaani. Ilman kaunisteluja!

1. Alemmuuskompleksi

• Etenkin mielestäni kauniit ihmiset saavat minut tuntemaan itseni automaattisesti huonommaksi. Arvostan itsessäni hyvää huumorintajua, sitä että olen hankkinut itselleni mieleisen ammatin ja hyvää elämänasennetta, mutta se ei yksin riitä. Ulkonäkö merkitsee minulle myös paljon, vaikken sitä haluakkaan myöntää. Miksi haluaisinkaan, koska en näytä siltä että ulkonäöllä olisi minulle mitään merkitystä? Jos välittäisin ulkonäöstäni, en näyttäisi siltä miltä nyt näytän.

2. Joutuu miettimään, missä asennossa seisoo, miten liikkuu jne.

• Kuullostaa tyhmältä, mutta näin se on! Silloin kun tuntee itsensä epävarmaksi, tiedostaa erittäin tarkasti omat "epäkohtansa". Jos maahan esimerkiksi putoaa jotain, niin väkisinkin miettii, miten lähden sitä sieltä kumartelemaan näyttämättä kömpelöltä.
• Jos istun, ristin jalkojani jotta ne näyttäisivät kapeammilta.
• Olen missä asennossa tahansa, vedän vatsaani sisään. Oikeasti, aina. Silloin kun olen kotona yksin, niin silloin en (kai?) vedä vatsaa sisään. Muutoin, AINA.

3. Vaatteiden ostaminen ei ole aina niin super kivaa

• Shoppailu voi olla myös kamalaa. Minulle housujen osto on juuri tätä. Ei ehkä enää nykyään, koska vaatetyylini on muokkautunut ja nykyään löydän helpommin itselleni mieleisiä vaatteita kuin ennen. Olen myös löytänyt kauppoja, mistä löydän itselleni mieleisiä housuja. Silloin, kun housujen koko huitelee 42-44, ei todellakaan ole ihan sama millaiset housut ostaa.
• Jos ostaa paitoja, ne eivät saa olla tosi tiukkoja (ellei tykkää pukeutua makkarankuoreen). Paidoissa on minulla ehdottomasti oltava hihat. Löytyy minulta toki toppejakin, mutta ne ovat alustoppeja. En ikinä käytä hihattomia paitoja, koska en pidä käsivarsistani. T-paidat käyvät ja siitä pidemmällä hihalla varustetut paidat. Siitä päästäänkin seuraavaan ongelmaan, nimittäin juhlavaatteiden osto...
• Sellaiset juhlavaatteet, jotka ovat mielestäni kauniita, eivät löydy minun vaatekaapistani. Ai miksi? No koska kaikista kauniista juhlamekoista puuttuvat hihat. Lisäksi mekko ei saa olla liian löysä vatsan kohdalta (sama koskee myös tunikoita) koska jos vaate on liian löysä, näyttää ihan jättiläiseltä ja suuremmalta, mitä oikeasti edes on. Toisaalta mekko ek saa olla liian ihoa myötäilevä ja noh, sitä en jaksa edes perustella :D
• Rintsikat aiheuttavat päänvaivaa, koska ne tekevät helposti selästä ruman näköisen. Ei lisättävää.
• Oikean koon löytäminen on välillä mahdottomuus. Joskus XL-koko on liian pieni ja toisinaan M-koko on sopiva. Joihinkin vaateliikkeisiin ei huvita edes mennä kun tietäö jo valmiiksi, ettei sieltä löyty omalle vartalolle sopivia vaatteita.
• ....ja kun sitten on pukenut ne vaatteet päälle, niin itse huomaan ainakin aina istumaan käydessäni nykiväni paitaa vatsan kohdalta, jottei makkarat näy. Todella mahtavaa :D

4. Harrastaminen

• Rakastan uintia, mutta en halua harrastaa sitä. Julkiset uimahallit ovat minulle painajainen, enkä halua näyttäytyä uikkarissa/bikiinissä. Rantalomat, kylpylämatkat, kesällä hiekkarannat ja talvisin uimahallit olisivat ihania, mutta uimapukuongelma ei tee näistä reissuista mieleisiä.
• Ryhmäliikunta tunnit on kivoja esim. Bodypump, mutta huippukunnossa olevien kanssa ähkiminen ei ole mieltä ylentävä kokemus.
• Kävely/hölkkälenkeillä tarjoat jokaiselle kokeneemmalle juoksijalle voitokkaan fiiliksen, kun hän painelee kevyttä hölkkää ohitse, kun itse puuskuttaa omasta mielestä todella hyvää juoksuvauhtia.

5. Muut huomaa

• Silloin kun on lihonnut, ei riitä että itse tiedät sen. Lihominen ärsyttää ja saa olon tuntumaan paskalta eikä asiaa auta tietoisuus siitä, että muutkin huomaavat sen. Etenkin ne, joita et ole nähnyt pitkään aikaan. Miten toi on päästänyt itsensä tuohon kuntoon-ilme on hienoa vastaanottaa :)

6. Sosiaalinen elämä

• Suurin osa ystävistä on normaalipainoisia, joten en koe miellyttäväksi keskustella heidän kanssaan paino-ongelmistani. Toisaalta ystäväni ovat niin hienovaraisia, etteivät he asiasta kyselekkään. Onneksi löytyy myös niitä ystäviä, jotka kamppailevat samojen ongelmien kanssa ja heidän kanssaan koen pystyväni avoimesti puhumaan laihduttamisesta.
• Kameralla on ihana ikuistaa yhteisiä hetkiä, mutta meikäläiselle nämä hetket eivät ole niin kivoja. Onnistunutta kuvaa saa metsästää ja aina kuvan oton jälkeen vain kauhulla odottaa, kuinka epäonnistunut (lue: totuudenmukainen) kuva sieltä oikein tuli. Valokuvat kertovat ikävän totuuden siitä, miltä oikeasti näyttää.

Siinä muutama asia, mitä mieleeni juolahti. Aika karua eikö? Kun noita kohtia lukee niin tulee sellainen fiilis, että itsetunto olisi täysin nollassa? Ja luulisi, että jos asiat ovat tuolta osin noin huonosti, niin asialle olisi tehnyt jo aikoja sitten jotakin? Pystyykö kukaan samaistumaan? :D

Päivä 10.

Kuten olen luvannut, kirjoitan myös niistä päivistä jolloin ei ole mennyt ihan putkeen. Tosiaan niinkuin ruokapäiväkirjasta huomaa, ei ollut lauantai aamuna ruokahalu ihan kohillaan jostain kumman syystä niin ruokailut on painottunut tuonne iltaan. Oli tosiaan edellisenä iltana tosi kivaa joten miun logiikan mukaan Mitä kivempi ilta, sen kamalampi seuraava päivä. Tässä nyt kuitenkin tuo kiva ruokapäiväkirja. Kalorit on tosin ok joten ei kai tuo nyt sit niin paha ole?

Eipä tuohon ole lisättävää. Jos jotain positiivista pitää sanoa, niin eilen mietittiin poikaystävän kanssa että alettais käymään taas salilla. On alkanut taas itelläkii ajatus oikeesti houkuttelemaan ja tekis tosissaa mieli alottaa taas saleilu. Ois myös kiva että tosta miehestä sais salikaverin ni vois aina yhessä lähtee. Ehkä ens viikolla lähetääkii :)

Päivä 9.

Se oli sitten viikonloppu vapaa, kaverin kihlajaisjuhlat ja baari reissu. Kyllä oli ilo muistella ruokapäiväkirjaan juotujen juomien määrää.

Kaloreita kertyi huimat 3064kcal. Meillä on siis tietokoneen netti ilmeisesti rikki niin teen tätä postausta puhelimella niin en saa laitettua ruokapäiväkirjaa näytille :D

Aamupala oli perus ruisleipää metukalla ja kirpparilla. Pari kuppia kahvia.

Lounaaksi reilusti salaattia sekä kasviskaalilaatikkoa.

Päivälliseksi makaronilaatikkoa.

Ja illalla juhlissa oli tarjolla erilaisia juustoja, viinirypäleitä, tuorejuustoja ja keksejä sekä tuulihattuja. Mielestäni osasin maistella kaikkea kohtuudella :)

Jos jotain positiivista täytyy sanoa, niin nakkarin kautta en kulkenut kotiin :D

Päivä 8.

Toka viikko polkastu käyntiin! Tänään oli vapaapäivä (juu, epäsäännöllinen 3-vuorotyö) ja päivä kului tietenkin blogia kirjoitellen, kaupungilla kaverin kanssa kahvilla istuskellen ja illalla vielä kauppareissulla käynti. Kauppareissut ovat nykyään vähän erilaisia kuin ennen :D Ei tule suunnattua sipsihyllylle tai tehtyä heräteostoksia. Tänään tarttui matkaan sokerittomia pastilleja makeanhimon varalle. Jos mieli tekee makeaa tai muuta syötävää, niin mielestäni silloin pitää syödä mutta fiksuja vaihtoehtoja. Yleensä makeanhimo menee ohi aika nopeasti.

Muuten kaupasta tarttui mukaan wokkivihanneksia, rahkaa, raejuustoa, maitoa, meetvurstia ja kipparijuustoa, maustamatonta broileria, salaattitarvikkeita, ohrasuurimoita, ananasta, mandariineja ja maustehyllyyn täydennystä mm. currya, tilliä, oreganoa, rakuunaa ja korianteria.

Ruuan maustaminen on ehdottoman tärkeää, koska pitäähän ruoan maistua hyvältä! Kun ruokavalioon ei kuulu kermaiset kastikkeet tms. makua antavat kaloripitoiset setit, niin jostain se maku on sinne ruokaan saatava. Ja itsellä ainakin toi lihapuoli on aika kanapainoitteista niin haluan kyllä, että se edes on maistuvaa ettei ala ihan heti tökkiä. Laihduttajakin pystyy syömään maistuvia ruokia ;)
Ostan aina marinoimatonta kanaa, jotta voin itse tehdä kanalle mieleisen marinaadin. Näin päätän itse käytetyn öljyn määrän sekä suolan määrän. Tykkään käyttää suolattomia mausteita jotta voin itse annostella suolan määrän.

Huomasin tänään taas syöneeno turhan kevyesti, joten kauppareissun jälkeen käytiinkin Mc Donald'sissa. Poikaystävä otti perinteisesti big macin plussa koossa kokiksella, mutta itse otin chicken-caesar salaatin light-colalla ;) Siitä ei paljon kaloreita kertynyt joten päätin syödä iltapalalla vähän tuhdimmin.

Tässä tämän päivän mätöt:

Jäi ne kalorit nyt kuitenkin vähän alle 1500kcal, eli ihan hyvä :)

Huominen päivä jo mietityttää, koska olen lähdössä kavereiden kanssa viihteelle :D Olen päättänyt jo ennen dietin alkua, että tipattomalle en ryhdy. Ehkä sen verran valitsen noita juomia, etten mitään makeita siidereitä juo eli olutlinjalla pysytellään. Kalorit tulevat menemään varmasti yli, mutta no can do.



Kuvat:
http://sykesport.fi/ravinto/yllattavia-terveysvaikutuksia-kokeile-naita-yrtteja-ja-mausteita/
http://www.mcdonalds.fi/fi/ruoka/tuotteet/salaatit/chicken_caesar.html

VIIKKORAPORTTI 1

Ensimmäinen viikko taputeltu! Nesteet karisteltu kropasta ja ehkä vähän muutakin?

Aloituspaino oli 84,4kg, nyt paino 82,3kg. Eli pudotusta ensimmäisellä viikolla yht. -2,1kg. Nyt on tosiaan ennen diettailua kropassa muhineet nesteet karisteltu ja ehkä vähän läskiäkin on palanut? Innolla odotan ensi viikon tulosta, tosin silloin pudotus on luonnollisesti pienempi kuin nyt.

Viikko on mennyt mun mielestäni aika nopeasti. Tässä viikon aikana kerrytetyt kalorimäärät:

• torstai 1927 kcal
• perjantai 1372 kcal
• lauantai 1523 kcal
• sunnuntai 1436 kcal
• maanantai 2002 kcal
• tiistai 1231 kcal
• keskiviikko 1239 kcal

Punaisella merkatut päivät ovat ns. epäonnistuneita päiviä. Torstaina en vielä laskenut kaloreita kun vasta seuraavana päivänä, maanantaina taas tuli yllättävä kyläilyreissu joka sekoitti suunnitelmani täysin enkä osannut syödä kylässä oikein. Yritetään ottaa virheistä opiksi! Eikä sillä, mielestäni on ihan OK, että myös laihduttaja saa herkutella välillä, kunhan se pysyy kohtuudessa eikä sitä tapahdu liian usein. Enkä nyt oikeasti nää, että olisin ihan kauhean pahasti mokannut maanantaina, kun kalorivajettakin tosiaan jäi tuolta päivältä eli ei menty plussan puolelle kuitenkaan :)

Laskin huvikseen keskiarvon ja keskimääräinen kalorimäärä päivälle oli 1532kcal. Olisi kyllä parempi, että ei olisi noita 2002kcal päiviä eikä toisaalta myöskään noita 1231kcal päiviä.

Päivien energiavajeet ovat tällaiset:

• torstai -250kcal
• perjantai -749 kcal
• lauantai -634 kcal
• sunnuntai -712 kcal
• maanantai -142 kcal
• tiistai -836 kcal
• keskiviikko -837 kcal

Yhteensä energiavaje siis tällä viikolla 4160kcal. Jos 7000kcal energiavaje tarkoittaa yhden kilon painonpudotusta, niin lyhyellä matikalla laskettuna 4160kcal vaje tarkoittaa 0,6kg painonpudotusta. Jos siis nämä numerot pitävät paikkaansa, niin viikon aikaisesta -2,1kg pudotetusta painosta 1,5kg oli nesteitä ja loput jotakin muuta. Ja kävinhän mä vaa'alla sunnuntaina (päivä 5.) jolloin painoa oli tippunut -1,7kg, eli sunnuntain jälkeen painoa oli lähtenyt -0,4kg.

Kuten ylläolevasta huomaa, tykkään laskea asioita ja tehdä niistä siten jollakin tavalla enemmän konkreettisia. Josta tulikin mieleen, että pitää lisätä painoindeksi myös tonne painon seurantaan, pääsen laskemaan sitäkin, hehee :D

Voi kuinka odotan sitä, että vaaka näytää 7-alkavia lukemia! En ole nähnyt niitä lukemia vissiin pariin vuoteen joten mulle se on todella merkittävä asia. Alkaa noi 8-lukuiset lukemat tuntumaan jo turhan tutuilta ja paino on sahannut 80-88 kilon välillä jo liian kauan.

FIILIS: HYVÄ! Olen onnistunut! Olen osannut kontrolloida syömistäni enkä ole himoinnut mitään epäterveellistä. Tästä on niin hyvä jatkaa eteenpäin!!! :)

Iloista päivää kaikille kanssa matkaajille!

kuva: http://www.thenewyouplan.com/blog/monday-weigh-ins/

Päivä 7.

Jipii! Kyllä toi suunnitelmallisuus sopii mulle. Olin tänään siis iltavuorossa, ja ennen iltavuoroa naputtelin jälleen syömisiäni etukäteen kiloklubiin. Töissä oli tarjolla minestronekeittoa, joten sieltäkään ei kamalasti tullut kaloreita ruuasta. Töissä toimiston puolella oli kaksi karkkipussia, josta olisin normaalisti napsinut pitkin iltaa karkkia. Karkkia oli myös tarjolla muutenkin pitkin päivää, mutta EN SYÖNYT AINUTTAKAAN! Eikä oikeasti tehnyt edes tiukkaa. Sain hullut kiksit taas kun huomasin, että se olen minä, kuka määrää syömisistäni. En mene aina vain mielitekojen mukana ajattelematta, mitä suuhuni pistän. Pystyn oikeasti halutessani hallitsemaan tätä kuviota.

Opettelen selvästikin uutta asiaa, mitä normaalisti opetellaan jo lapsesta asti. Eli joka päivä ei ole herkkupäivä. Mullakin lapsena on ollut näin. Nykyisin (tai siis ennen!) mulla on ollut herkkupäivä aina silloin, kun siltä on tuntunut. Kaupasta on usein ostettu normiostosten lisäksi sipsejä, joita mussutan sitten pitkin viikkoa aina iltaisin ilman mitään rajoituksia. Pikaruokia tuli myös syötyä oikeesti vähintään kerran viikossa jossain muodossa. Siis aivan holtitonta. Huvittavaa siinä oli se kun ajattelin, että tän painoisena voin syödäkin enemmän. Eli jos painaa yli 80kg, niin silloin voi hyvin syödäkin paljon. Aikamoinen logiikka, eikö?

Tässä kuitenkin tämän päivän syömiset listattuna:

Kaloreita kertyi siis 1239kcal. Mietin tässä, että onkohan se liian vähän? Kammoksun vähän sitä säästöliekille menemistä.. Pitää varmaan koittaa jostain kaivaa muistinvirkistykseksi tietoa siitä, missä kaloreissa olisi hyvä pysytellä. Toisaalta en ole kokenut nälkää ja olen syönyt omasta mielestäni monipuolisesti maitotuotteita, lihaa ja valkuaista, saanut riittävästi kuituja ja kasviksia ja hedelmiä on tullut myös mätettyä.

Kysymys kuuluukin: Mistä tietää, ettei syö liian vähän?

Ja jaiks, huomenna ois ekan viikon jälkeinen punnitus!!!!!!!!!!!!!!!

Miten tähän on tultu?

Eilen nauhoitin Liviltä Söin itseni hengiltä- dokumentin. Ohjelma kertoo kuvassa olevasta tytöstä, kuka eli viimeiset 10 vuotta elämästään omassa huoneessaan, koska ei kokonsa vuoksi pystynyt liikkumaan. Tyttö siis kuoli lopulta ylipainosta johtuvista syistä.
Surullisinta dokumentissa oli katsoa sitä, kuinka tyttö tilasi ruokaa netistä (mm. karkkia ja kaikkea epäterveellistä) ja jatkoi syömistä täysin tietoisesti riskeistä huolimatta. Tyttö ei pystynyt kontrolloimaan ollenkaan syömistään.


Dokumentti pisti miettimään omia taustojani kilojen kertymisen suhteen. Voin ilokseni todeta, että oma tilanteeni ei yllä olevaan tyttöön verrattuna ole ongelma eikä mikään. Kun ylipainoa on about 20kg, on asialle vielä helppo tehdä jotain, eikö? Jotkut ihmiset ovat vieläkin kookkaampia ja ylipainoa voi olla monta kertaa enemmän kuin minulla on. Oikeasti, kyllähän nyt parikymppisen nuoren naisen on pystyttävä tekemään asialle jotain! En todellakaan halua, että muistelen 40vuotiaana, että voi kumpa olisin silloin tehnyt painolleni jotain.

Tämä pistääkin miettimään, mikä on oman ylipainoni taustalla? Kilot ovat kertyneet, kuten tavallisesti, hiljaa hiipien, vähän kuin huomaamatta. Mitä on siis tapahtunut vuosien varrella?

2009

Tuona vuonna koin jo olevani selvästi ylipainoinen. Valmistuin keväällä ylioppilaaksi ja muistan, että valmistumiskuvia ottaessa en pitänyt kokovartalokuvista. Painoin tuolloin muistaakseni kuitenkin alle 70kg? Painoindeksi on ollut vähän yli 25 luultavasti. Loppuvuodesta 2009 muutin poikaystäväni kanssa yhteen ja pidin välivuotta opiskelusta. Tein siivoushommia ja nautin omasta uudesta elämästä, vihdoin koin olevani itsenäinen kun en enää asunut kotona!

2010

Muistan havahtuneeni, kun tajusin lihonneeni yli 70kg painoiseksi. Vaaka näytti jossain vaiheessa vuotta 73kg mutta en kuitenkaan muista, että olisin liiemmin tehnyt asialle mitään? Olin edelleen siivoushommissa ja koin paineita sen suhteen, etten ollut vielä päässyt opiskelemaan lukion jälkeen.
Kesällä 2010 sain opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta eri paikkakunnalta. Muutin siis syksyllä n. 100km päähän kotikaupungistani, eikä muutto ollut painon kannalta hyvä idea. Söin opiskelijan budjetilla mitä sattuu, nuudeli-nugetti yhdistelmä on jäänyt erityisen hyvin mieleen.. Paino nousi syksyn aikana reilusti, ja rikoin kasilla alkavat lukemat. Silloin ajattelin, että nyt tähän on tultava muutos!!
Aloitin kämppäkaverini kanssa Cambridge-dieetin, jossa syödään päivän aikana 3xpussikeittoa. Kroppa menee ketoosiin muutamassa päivässä, nälän tunne häviää ja paino tippuu nopeasti ja paljon. Sain tuolla menetelmällä tiputettua painon n. 73kiloon ja olin super tyytyväinen. Harmikseni en vain tajunnut, että tuolla menetelmällä ei saada aikaiseksi mitään pysyvää. Eihän kukaan OIKEASTI voi syödä pelkkiä pussijuomia/keittoja, mitkä eivät ole minkään makuisia. Ruokavalio on kaikkea muuta kuin maistuva ja monipuolinen. Tuollaisella menetelmällä normaalin arjen eläminen on mielestäni liian vaikeaa. Varsinkin sellaiselle ihmiselle, kuka ei halua kailottaa laihduttamisesta kaikille lähellä oleville ihmiselle, ei sovi tuollaiset pussikeitot ollenkaan.
Puolen vuoden opiskelun jälkeen sain siirron kotikaupunkiini ja pääsin muuttamaan takaisin poikaystävän kanssa yhteen, ja kävin koulua siellä missä halusinkin. Tässä rytäkässä en enää jaksanut keskittyä laihdutusprojektiini ja kilot palailivat pikkuhiljaa takaisin, ja paino senkun jatkoi nousemistaan...

2011

Olin keväällä ehtinyt kerryttää painoa todella kiitettävästi. Kesällä ahersin kesätöissä kahvilassa, söin töissä tarjolla olevaa ruokaa ja otin rennosti. Poltin tuolloin vielä aktiivisesti tupakkaa, mitä olin tehnyt n. 6 vuoden ajan. Sitten tapahtui jotakin. Jouduin työnantajan puolesta pakolliseen työhöntulotarkastukseen, johon kaikki työntekijät siis joutuivat. Käynti kammotti minua koska tiesin, että tarkastuksessa joutuu punnitukseen. Toisaalta olin hyvilläni käynnistä, koska olin jo jonkin aikaa epäillyt että kilpirauhasessani voisi olla jotain häikkää. Terveystarkastus käänsikin kelkkani kokonaan monen asian suhteen.
Minulla tosiaan todettiinkin kilpirauhasen vajaatoiminta, jota olin itsekin epäillyt. Yllätyksenä jouduin aloittamaan myös ns. rasvalääkkeet, koska triglyseridiarvoni olivat pilvissä. Myös kolesteroli oli koholla. Vaaka näytti tuolloin n. 85kg. Vastassani oli kokenut ja tiukka mieslääkäri, kuka läksytti minua oikein kunnolla. En voi olla enemää kiitollinen hänelle mitä olen! Hän tyrkkäsi minulle reseptit kouraan, käski lopettaa tupakoinnin saman tien ja vaihtamaan e-pillerit johonkin toiseen menetelmään. Lähdin lääkärikäynniltä pöyristyneenä kävelemään autolle. Autossa purskahdin itkuun, kerroin poikaystävälle että pitääkin ajaa apteekin kautta kotiin ja ainiin, lopetan tupakoinnin NYT. Tupakointi tosiaan loppui, apunani käytin nikotiinilaastareita ja alkuaikana join päivän aikana yhtä monta kupillista teetä kuin olisin polttanut tupakkaa :D Ennen lääkärikäyntiä olin edeltävänä iltana ajatellut, että eipäs ole vähään aikaan ollut halua lopettaa tupakointia.. Muistan sen kuin eilisen, kun kävelin lääkärikäynnille ja poltin tupakkaa tietämättä sen olevan viimeinen.
Syksyllä aloin käymään opiskeluterveydenhuollossa kontrolleissa kilppariarvojen ja rasva-arvojen suhteen. Samana syksynä aloitin myös käymään terveydenhoitajan juttusilla, jonka oli tarkoitus olla tukenani painonpudotuksessa. Joudun tuolloin miettimään paljon syömistapojani ja aloitin kaloreiden laskun. Paino lähtikin putoamaan rauhalliseen tahtiin. Kävin ahkerasti salilla ja salirteeni tuotti tulosta. Syksyn aikana paino siis kävi huippulukemassaan eli 88,1kg. Toisaalta olin samaan aikaan niin tyytyväinen siitä, että olin onnistunut lopettamaan tupakoinnin, että en jaksanut murehtia painonnousua niin paljon.

2012

Jatkoin terveydenhoitajan luona käymistä ja paino jojoili 80-82kg välillä. Opiskelupaineet olivat kovat, koulupäivät olivat pitkiä ja opinnäytetyön suunnittelu alkoi myös keväällä. Tuntui, että olin aivan ylikuormittunut, mutta yritin käydä kuntosalilla edes kerran viikossa. Lopulta kävin viimeisen kerran terveydenhoitajan luona ja tulimme siihen tulokseen, että nyt ei ole sopiva aika keskittyä laihduttamiseen. Olin kuitenkin sitä mieltä, että olisi tärkeää saada pidettyä paino edes samassa eikä lihoa lisää. Paino oli siihen aikaan n. 82-83kg. Tein paljon töitä koulun eteen, ja sama meno jatkui kesän jälkeenkin. Kesällä aloitin VHH-dieetin, jonka avulla sain painon pidettyä aisoissa.
Syksyllä aloitin kaverin kanssa kuntonyrkkeilyn. Olen aina pitänyt nyrkkeilystä, taustalla on pari vuotta potkunyrkkeilyäkin. Aloitin myös Jutta ja superdieetit-ohjelmasta tutun nettivalmennuksen, josta pulitin 80€. Syksyllä kävin ahkerasti opiskelun ohella sekä nyrkkeilemässä että kuntosalilla. Jälkeenpäin ihmettelen, miten ehdin tuon kaiken. Koulupäivät olivat superpitkiä ja opinnäytetyön suunnittelu vei kamalasti aikaa. Jouduin loppusyksystä patistamaan itseäni nyrkkeilytreeneihin, koska kavereni innostus harrastusta oli lopahtanut täysin.

2013

Heti tammikuun alussa rupesi alaselkäni oireilemaan. Alaselkäni ilmeisesti revähti (?) jonka seurauksena en pystynyt käymään salilla enkä nyrkkeilyssä. Parin viikon levon jälkeen uskaltauduin uudestaan treenaamaan, ja selkä kipeytyi uudestaan pahasti. Kävin lääkärin luona sekä fysioterapeutilla ja sain ohjeita, joilla treenata syviä vatsalihaksia sekä lantionpohjanlihaksia alaselkää tukemaan. Selkä pysyi suht hyvänä, muutamia revähdyksiä lukuunottamatta.
Koulupaineet olivat kovat, koska tavoitteena oli valmistua keväällä 2013. Salilla kävin kuitenkin säännöllisesti kevään aikana ja paino ei päässyt nousemaan. Jatkoin osittain sellaista ruokavaliota, jossa välttelin hiilareita ja söin enemmän kasviksia. Valmistumispaperit sain käteen toukokuussa 2013 ja aloitin oman alan työt.

Kesällä 2013 huomasin, että jokin muutos oli tapahtunut ruokatottumuksieni suhteen. Osasin paremmin rajoittaa syömistäni enkä ahminut ruokaa tolkuttomasti. Mieleni ei tehnyt enää herkkuja samoin kuin ennen. Kesällä tein paljon töitä ja taustalla oli muuttoprojekti omakotitaloon. Elokuussa muutimme poikaystäväni kanssa uuteen kotiin ja pari viikkoa sen jälkeen hankimme bichon frise-rotuisen koiran. Syksy meni töitä tehden ja kotona koiran kanssa olemiseen. En käynyt salilla kertaakaan syksyn aikana, mutta onnistuin pitämään painon 82kg. Painoni ei ollut siis noussut melkein kahteen vuoteen.
Marras-joulukuussa innostuin yövuoroissa lukemaan laihdutusblogeja ja sain kipinän. Pitäisikö minunkin kokeilla? Hekin ovat onnistuneet, onnistuisinkohan minäkin? Blogin kirjoittaminen alkoi tuntua houkuttelevalta ajatukselta ja koin, että laihduttaminen olisi siten mielekkäämpää kuin yksin hiljaa puhisten. En ole ikinä puhunut ystävilleni paino-ongelmistani. En oikeastaan edes usko, että normaalipainoinen ihminen voisi tajuta sitä, miltä ylipainoisena olo tuntuu. Varmasti moni ajattelee, että ylipainoiset ovat patalaiskoja ja välinpitämättömiä, jotenkin saamattomia ihmisiä. Eikä sillä, olen ajatellut itsestänikin niin. Olen miettinyt, mikä hitto mua vaivaa, kun en osaa tehdä tälle painolleni mitään? Miksi se on niin vaikeaa? Miksi en voisi olla kuten ne, ketkä syövät mitä tahansa eikä se näy missään?

Siinä ovat siis minun viime vuotiset taustani painon suhteen. Jossittelu on turhaa, tehty mikä tehty. Se mihin pystyy vaikuttamaan on se, mitä tekee NYT. Vain tuleviin valintoihin pystyy vaikuttamaan, eli eikö siihen kannata keskittyä ja panostaa?

Tämä postaus oli pitkä ja uuvuttava, onnea vain jos joku jaksoi lukea tämän koko tarinan :D

Päivä 6.

Noniin, eilisestä morkkiksesta päästy. Vähän pakon edestä, koska tänäänhän minulla on illalla Kynttiläkutsut joihin olen luvannut osallistua! Kynttiläkutsuista sen verran, että siellä siis yleensä ensin syödään ja juodaan kahvit, jonka jälkeen käydään ihastelemaan Partyliten tuotteita ja lopuksi tilataan niitä :D Helppoa kuin mikä, paitsi tuo ruokailupuoli. Onneksi mulla on tänään vapaapävä, joten ehdin laatia rauhassa selviytymisuunnitelman.

Eilisestä suuresti viisastuneena päätän tänään suunnitella syömiseni ENNEN kuin edes syön mitään. Naputan siis kaikki ruokani (paitsi kutsuilla syötyjä ruokia) tuonne kiloklubiin ja jätän sinne järkevän kalorivajeen, jotta kalorit eivät pääse paukkumaan yli illan menoista huolimatta. Uskon, että tarjolla on aika varmasti ainakin salaattia (kuten naisten kutsuilla on tapana olla), ehkä patonkia ja kahvin kanssa jotain makeaa. Voin siis huoletta syödä kutsuilla ainakin salaattia sekä maistaa jotain pientä suolaista tai makeaa. Kukaan ei tuollaisilla kutsuilla tyrkytä kenellekään ruokaa, joten en koe alustavia syömispaineita illan suhteen. Kuullostaapas typerältä :D !!!

Tässä siis alustava suunnitelma:

Kaloreita siis ilman päivällistä vähän vajaa 700kcal. Katsotaan kuinka likan käy!


*****************************************

Ja näin siinä sitten kävi:

Mielestäni aika onnistunut päivä ottaen huomioon Kynttiläkutsut! Tarjolla oli siis pieniä tortillarullia, jotka oli viipaloitu pieniksi paloiksi, patonkia sekä omenaviinereitä. Söin pienen viipaleen tortillaa ja pienen omenaviinerin (huom. Pienen!) sekä pari viinirypälettä. Kaloreita ei kertynyt paljoa joten söin vielä kotiin päästyäni kanasalaattia. Ja kalorit tältä päivältä 1231kcal, aika jees!

Tässä vielä pari kuvaa tältä päivältä :)

Kanaa, kirsikkatomaattia, viinirypäleitä sekä punajuurta

Vallaton vihreä teehetki ♡

Päivä 5.

Voihan loppiainen sentään! Nyt kaipaan kiperästi blogitovereiden neuvoa siinä, että miten voi käydä kyläilemässä ilman että kalorit nousevat pilviin??!

Tässä on siis tämän päivän heikon puoleinen ruokapäiväkirja:

Kaloreita siis huimat 2002! Sen puoleen olen niin pettynyt, että aamupala oli normi, lounaalla söin töissä sopivan määrän ruokaa (ottaen huomioon, että oli ns. juhlaruoka loppiaisen kunniaksi, jätin leivän sekä jälkiruuan kokonaan syömättä).

Töiden jälkeen kuulinkin, että pitäisi illalla lähteä anoppilaan. Ajattelin viisaana likkana kikkailla, ja söin ennen kyläilyä kotona broilerisalaattia, etten sitten kylässä syö nälissäni liikaa tarjolla olevaa ruokaa..

Kuten ruokapäiväkirjasta näkyy, päivällisellä on tullut syötyä mm. lihapullia (jotka olivatkin yllätyksekseni todella epäterveellisiä.) Pelkistä lihapullista onnistuin keräämään yli 400kcal. Tarjolla ei ollut tietenkään mitään vihreää, ei hedelmiä, ei kasviksia, ei mitään mitä oisin voinut hyvällä omatunnolla syödä. Kaiken huipuksi jälkiruoat oli laitettu valmiiksi kulhoihin, joten en kokenut muuta vaihtoehtoa kuin syödä se itselle laitettu annos! Onneksi jälkkäri oli sentään puolukka-vispipuuroa ja marjoja, eli ei mikään hurja kaloripommi...

Kahvin kanssa menin sitten täysin lankaan.. Tarjolla oli kevyttä kääretorttua (anoppini on myös dieetillä, joten sen puoleen minua onnisti). Halusin myös välttämättä maistaa lanttukukkoa, jota en ollut ennen maistanut. Täysin turha kokemus näin jälkeenpäin ajateltuna. Kahvin ja saunan jälkeen otin vanhasta tottumuksesta mehujään, ja pitihän sitä maistaa kaksi konvehtia, niitä makuja kun en ollut ennen maistanut kiitos After eightin uuden konvehtirasian.

Kiloklubi-sivusto taputtelee päätäni tämän päivän päätteeksi keltaisilla palloilla. Ihme kyllä, tältä päivältä on jäänyt sentään 140kcal energiavaje, eli ei tässä ihan lihomaan olla kuitenkaan päästy. Fiilis tällaisen päivän jälkeen on kuitenkin kaikkea muuta kuin hyvä.

Inhottaa, kun en osaa kieltäytyä vieraissa paikoissa ylimääräisistä ruuista. Tekisi mieli syyttää muita ja sanoa, että miksi tarjoatte vain tuollaista ruokaa, mitä en tällä hetkellä oikein "saisi" syödä. Jos olisin jäänyt kotiin niin tiedän, että olisin syönyt normaalin päivällisen sekä iltapalan ilman herkuttelun himoa. Kotona olen saanut olla rauhassa mieliteoilta mutta HETI kun astun ovesta ulos niin siitä alkavat haasteet. Pitäisi varmaan lukittautua kotiin eikä nähdä ketään tai vierailla missään, niin säästyisin näiltä epäonnistumisilta. Toisaalta tiedostan myös erittäin vahvasti sen, että eihän kukaan niitä lihapullia minun suuhuni laittanut, ihan itse olen kaiken ruuan tänään syönyt.

http://ruoka.fi/reseptit/narpiolainen-lihapullakastike

Toki jos jotain positiivista täytyy tästä päivästä repiä, niin tarjolla olisi ollut paljon muitakin herkkuja kuten pullaa, karkkia ja kasapäin konvehteja. Aiemmin olisin syönyt myös paljon suuremman annoksen pääruokaa (niin hyvältä se maistui) ja olisin varmasti kahvipöydässä ottanut toisenkin torttupalan, konvehdeista puhumattakaan! Mielessä oli kuitenkin jonkinlainen ajatus siitä, että syö nyt edes kohtuullisesti! Saatiin kotiin viemisiksi vielä kaksi konvehtirasiaa (ettei vaan lopu suklaa kesken). Sen voin luvata ja vannoa, että niihin suklaisiin en kajoa! Olihan minulla jo ennestäänkin kotona joulusta jääneitä suklaita eikä ole tehnyt niitä mieli popsia.


Kysymys kuuluukin, miten pääsette epäonnistuneen päivän jälkeisestä morkkiksesta eroon? Sekä miten itse toimit tilanteissa, kun olet kylässä ja pöytä notkuu kaikkea epäterveellistä?

Päivä 4.

Eli vielä neljännen päivän ruokapäiväkirja ja kalorit julki:

Ja niinkuin tiesinkin, ei mennyt ihan noi ruokailut putkeen. Lounas jäänyt kokonaan väliin, ja illalla olen syönyt iltapalan lisäksi ruokaisan kanafeta-salaatin. Toisaalta kalorit on ok, mutta aineenvaihdunnan kannalta tasaisin väliajoin syöminen olisi fiksumpaa. Muutenkaan ei olisi hyvä syödä illalla enää mitään suurempaan (tosin en nyt ihan hirveetä morkkista pode kanasalaatista :D). Ihan mukiinmenevä päivä nyt kuitenkin :)

Sunnuntain kuulumiset ja W.loss ajatuskartta

Sunnuntai on lähtenyt kivasti käyntiin. Nukuin mukavasti klo 11.00 asti, siitä suihkuun ja aamupalan jälkeen töihin valmistautumista. Teen siis 3-vuorotyötä, joten olen töissä niin aamussa, illassa kuin öissäkin. Vähän koen haasteelliseksi nämä iltavuorot. Nukun silloin yleensä pitkään, kuten tänäänkin, eli aamupalan syön joskus klo 12 maissa. Töissä päivällinen on klo 16.00, eli en ole syönyt kuin kaksi kertaa kun kello on jo 16.00. Iltapalaa töissä ei varsinaisesti saisi syödä (ellei ota eväitä mukaan), elikkä pahimmassa tapauksessa pääsen klo 22 jälkeen kotiin ja olen todella nälissäni. Täytyy tänään varmaan ottaa joku eväs matkaan, esim. rahkaa tai mandariini. Töissä asiakkaat syövät iltapalaa, joten siinä samalla voi yleensä itsekin syödä.

Tänään käväisin vaa'alla, oli paino tippunut -1,7kg. Ja kyllä, tiedän että tuo on pelkkää nestettä enkä vielä ole ehtinyt varsinaisesti laihtua yhtään :D Oli kuitenkin kiva käydä katsomassa edes hiukan pienempää lukemaa :)

Nappasin myös kuvan rustailustani, jonka tein joskus joulukuussa yövuoroissa kun lueskelin laihdutusblogeja. Oikeastaan silloin sain ensimmäistä kertaa ajatuksen, että alkaisin itsekin kirjoittaa blogia. Olin asiasta niin innoissani silloin, että oli ihan pakko laittaa vähän ajatuksia paperille ylös. Tässä siis joulukuisia ajatuksia painonpudotuksesta:

Eli sellaisia tuumailuja. Kauhean järkeviä ajatuksia, pitäisi varmaan kehystää että tuota tulisi luettua ja pidettyä viisaat ajatukset mielessä.

Asiasta kolmanteen. Tajusin, että mulla on vielä kauheasti juttuja mitä pitää tehdä. Olen ottanut ekana päivänä muutamia kuvia itsestäni peilin kautta, mutta ajattelin että olisikohan fiksua ottaa vielä muutamia kuvia, joissa näkyisi selvästi kroppani ongelmakohdat? Olisi kiva ottaa sitten myöhemmin kuvia, joita voisi vertailla vanhoihin. Tämä pitää siis hoitaa nyt vielä piakkoin ennen kuin ihan kamalasti laihdun, hah :D

Lisäksi pitää laittaa blogiini selvästi aloituspaino, jotta voin sitten viikoittain laittaa paljon paino on tippunut. Haluan, että lukemat ovat konkreettisesti näkyvillä jatkossa :) Mietin myös, että voisi aina viikoittain tehdä jonkinlaisen koonnin kuluneesta viikosta, missä olen onnistunut ja missä on parannettavaa. Blogin ulkoasua pitää myös muokkailla selkeämmäksi. Kamalasti opeteltavaa!

Nyt vielä ruokapäiväkirjat kaikille nähtäväksi ja unten maille!

Carol

Päivä 3.

Tänään takana aamuvuoro töissä, koiran kanssa kävelyä, salaatin tekoa ja illalla kauhuleffoja kullan kanssa :) jouduin vähän selittelemään miehelle, että mitä oikein touhuan nykyään jatkuvasti puhelimella. Tuo ruokien lisäily kiloklubi-sivulle on vähän aikaa vievää. Nyt se ei (ainakaan vielä) haittaa, saan kiksejä siitä kun saan päivän päätteeksi sivustolta kehuja hyvin tehdystä päivästä ja kalorit ovat kohdallaan! :)

Tässä tämän päivän kalorit sekä sapuskat. Nappasin tällä kertaa ruuistakin ruudunkaappauksen joten mun ei tarvii niitä nyt enää uudestaan naputella ;)

Olen pääosin tyytyväinen päivään. Vähän harmittaa nuo töissä lounaalla kerrytetyt kalorit (söin n. desin mustikkarahkaa), ja kun katsoo syötyjä ruokia niin lounaalla syödyn leivän olisi voinut siirtää välipalaksi. Kalorit eivät kuitenkaan pauku yli vaan ovat aika sopivat :)

Ja tosiaan! Kävelin koira  kanssa 40min. reipasta kävelyä, ja lähdin lenkille hyvällä fiiliksellä ILMAN tunnetta, että teen tämän pakosta tai väkisin! Loistavin fiiliksin siis seuraavan päivään!

P.s. En mainosta Kiloklubi.fi-sivustoa kuin omasta vapaasta tahdostanani positiivisten kokemusten perusteella.


Carol

Päivä 2.

Tänään on ollut aika ruoka- ja laihdutuskeskeinen päivä. Oon pohtinut tätä projektia ja tulin nyt siihen tulokseen, että otan kuitenkin pitkästä aikaa käyttöön http://kiloklubi.fi/ sivuston. Sivu vaatii sisäänkirjautumista, mutta rekisteröinti on ilmaista ja helppoa. Suosittelen sivua kaikille niille, jotka haluavat tietää tarkkaan, kuinka paljon päivässä kertyy kaloreita, rasvoja, hiilareita jne. Vaikka eilen vielä ajattelin, etten ala laskea kaloreita, niin kokeilen sitä nyt kuitenkin. Onneksi on lupa muuttaa mieltään :D

Aloitin tänään myös ruuan kuvailun, se on itseasiassa aika hauskaa :)


Tässä tämän päivän mussutukset:

2x ruisleipää (päällä metukka ja kipparijuusto, tuorejuustoa 2rkl)
4dl kahvia pienellä maitotilkalla (rasvaton)

Huom! Ennen söin kummallakin leivällä metukkaa ja kipparia, nyt syön leivät kerrosleipänä jolloin laitan molempia vain yhden siivun ;)

200g maksalaatikkoa
Wokkivihanneksia

Mandariini
Teetä makeutusnapilla

200g uunijuureksia
100g naudan paahtopaistia

Mandariini
Mehukeitto, sokeroimaton (9kcal/100g)
Vehnälese

Eli nyt on kalorit paremmat kuin eilen. Tuntuu, että olisin syönyt enemmän kuin eilen! Eilen ei tullut niin suurta kalorivajetta mitä olisin toivonut joten tänään vedin vähän tiukemmin. Huomatkaa myös tuo vihreiden pallojen rivistö, eli on tullut syötyä yli 600g kasviksia/hedelmiä, sopivasti proteiineja ja oikeanlaiaia rasvoja, ei herkkuja ja riittävästi kuituja.


Lopputulemana siis hyvä fiilis, vaikka en lenkillä käynytkään. Olin suunnitellut lähteväni kävelemään n. 3kilsan lenkin, mutta tosiaan väänsin tuota paahtopaistia haudutuakattilassa sekä uunissa vihanneksia ja punajuuria, projekti hieman venähti enkä enää illalla jaksanut lähteä. Ajatus hyvä mutta toteutus ei :D


Carol