Huh ja helpotus! Vihdoin edessä häämöttää uusi starttiviiva, jota olen jo pitkään tähyillyt näkyväksi. Tätä olen odottanut jo monta kuukautta ja nyt, VIHDOIN tuntuu siltä, että tämä likka aloittaa uuden vuoden samoissa merkeissä kuten viime vuonna. Erona tosin on se, että silloin painoin 84,4kg ja tällä hetkellä n. 8kg vähemmän (en ole käynyt tänään jostain kumman syystä vaa'alla, kiitos ruokapöydässä vietetyn joulun..). Paino siis tällä hetkellä varmaan n. 76kg.
Aloitan siis jälleen laihduttamisen tammikuun 1.päivä. Motivaatio painon pudotukseen on vähitellen kasvanut ja olen venaillut sopivaa hetkeä sen aloittamiselle, ja mulle kyllä sopii tuo vuoden vaihde mitä parhaiten. Uusi vuosi, uudet kujeet. Sain viettää stressittömän joulun sekä ehdin laatia (varmaan sadannen) sotasuunnitelman h-hetkeä varten.
Tarkoituksena on siis polttaa rasvaa ja ylläpitää lihasmassaa. En todellakaan halua laihtua löysäksi, löysä olen jo nyt joten kiitos riittää tätä lajia. Sen suurempia tavoitteita en kropalleni aseta, kunhan saan rasvaa palamaan. Näissä kiloissa kun eletään niin vaakalukena on paras mittari arvioidessani etenemistä, kunnes toisin todistetaan :D
Ja kyllä, lähden hyväksi havaitulle polulle ja toivotan tervetuulleeksi kiloklubi.fi-sivuston. Kaloreiden laskeminen starttaa jälleen ja olen kyllä tosi helpottunut tästä päätöksestä. Tämä tapa toimii mulle vaikka onkin työlästä. Tiedän kuitenkin osaavani sen ja vaikka pitkän aikaa punnitseminen oli jo ajatuksena vastenmielinen, niin nyt aloitan sen ihan positiivisissa fiiliksissä. Silloin joudun PAKOSTI syömään fiksusti koska joudun vastaamaan itselleni siitä, mitä suuhuni tungen.
Ruokapuoleen en tee mitään ihmeellisiä säätöjä. En aloita mitään tarkoin räätälöityä ruokavaliota vaan mennään ihan perus setillä. Luonnollisestikin herkut vähentyy, lisää salaatteja ja vihanneksia sekä kohtuudella hedelmiä, sopivasti hyviä hiilareita, vähärasvaista lihaa, paljon vettä. Raejuustoa en vaihda rasvattomaan, enkä varmaan muitakaan juttuja :)
Kuntosali päivät pitää merkata kalenteriin joka viikolle etukäteen. Mulla on uusi saliohjelma mistä tykkään tosi paljon. Siitä voin kertoa myöhemmin tarkemmin, mutta se jakautuu käsi- ja jalkapäiviin näin karkeasti sanottuna. Paljon uusia mutta myös vanhoja tuttuja liikkeitä, ei mitään super kamalaa vaan myös inhokit tulee tehtyä. Kaiken lisäksi mulla on salikaveri, kuka myös haluaa mennä salille treenaamaan eikä vaan jauhamaan paskaa :D
Mun ensimmäinen iso tavoite on saada paino alle 70kiloon eli 6-alkavaksi. En osaa yhtään sanoa, missä aikataulussa tulen tähän tavoitteeseen pääsemään, mutta odotan sitä päivää kuin kuuta nousevaa ja haluan aivan perkeleesti päästä siihen tulokseen. Vaikka paino on vaan numero (joillekin ihmisille), niin mulle se merkitsee paljon muuta, esimerkiksi itsensä ylittämistä, laiskuuden voittamista, omiin kykyihin uskomista, ihan tällaisia pieniä asioita vain :D Kaikista eniten mulle merkitsee kuitenkin se, että olisin tyytyväinen peilikuvaani. Se, että tuntisin itseni kauniiksi enkä tanakaksi ja lievästi ylipainoiseksi. Mulla on päiviä, jolloin tunnenkin oloni kauniiksi ja viehättäväksi mutta myös niitä, jolloin peilikuva ei miellytä sitten pätkääkään. Olisi aika tosi jees jos esim. ennen menkkoja ei paisuisi jäätävän kokoiseksi vaan myös silloin näyttäisi suhteellisen normaalilta :D
Tällaista on siis luvassa ensi vuonna, enkä meinaa malttaa odottaa!
lauantai 27. joulukuuta 2014
tiistai 25. marraskuuta 2014
Reitti hakusessa
Täällä taas, tai ei taas vaan pitkästä aikaa. Vaikea palata kirjoittamaan kun tuntuu, ettei ole mitään mistä kirjoittaa. Se taas johtuu siitä, että suunta tuntuu olevan hukassa tällä hetkellä. Takana siis Tapout treeniä 12 viikkoa, jonka jälkeen olen käynyt yhteensä kaksi kertaa kuntosalilla. Koiran lenkityksiä en nyt liikunnaksi laskisi. Kuntosalikäynnit ovat olleet kivoja, mutta aikataulutus (...) on ollut töiden puolesta jotenkin taas kovin haastavaa (seli seli) ja viimeisen viikon aikana olen ollut puolikuntoisena flunssan takia. Tuntuu, että olen jossain taukotilassa ja odotan, milloin pääsen takaisin lähtöviivoille.
Tuntuu myös siltä, että tavoitteet ovat hukassa. En oikein tiedä, mitä tavoittelisin, painon pudotusta vai terveellistä ruokavaliota sekä sopivassa suhteessa liikuntaa? Viimeisen vuoden aikana olen pudottanut n. 10kg, joista pari kiloa on tullut takaisin (ehkä n. 2kg, olkoot nesteitä tai rasvaa mitä lie). Sitten vedin 12 viikkoa treeniä 6x viikossa. Tämän jakson aikana paino ei pudonnut paljon mitään mutta lihasmassaa sain. Takapuoli on muodokkaampi ja kädet + yläkroppa saivat lihaksia. Olen siis tyytyväinen tekemisiini siinä suhteessa.
Nyt olen jossain suunnittelu/ihmettelyvaiheessa ja täysin hakoteillä sen suhteen, miten lähden jatkamaan eteenpäin. Olen pyöritellyt mielessä sellaista, että jos alkaisin liikkumaan esim. 3 tai 4 kertaa viikossa, esim. 2 krt salilla ja 2 tapout treeniä kotona. Se voisi olla realistinen tavoite, koska kolmivuorotyö. Parhaiten pysyisin tässä tavoitteessa varmaan siten, että merkkaisin etukäteen kalenteriin, milloin teen minkäkin treenin, muuten niistä on liian helppo luistaa.
Ihan ärsyttää, että miten tästä liikunnasta ehti taas muodostumaan tällainen kriisitilanne. Sain pidettyä tämän liikuntariman todella matalalla tapoutin ajan, mutta se nousi taas pilviin asti heti sen jälkeen, kun ns. pakolliset treenit loppuivat. Ihan uskomatonta, miten aikuinen ihminen ei osaa hallita tällaista asiaa!! :D
Ruokailuasia on myös kovin hukassa. Olen ilmeisesti hankkinut itselleni jonkun roskaruoka/sokeririippuvuuden, koska olen herkutellut ihan hirmu paljon lähi viikkoina. Ei ole ollut mitään motivaatiota kieltäytyä mistään. Tosin olen myös syönyt paljon terveellista ruokaa ja ihan tavallisesti myös, mutta herkut ovat uponneet myös.
Lopputulos on se, että kärsin tällä hetkellä turvonneesta olosta ja alan tosiaan olemaan aika kyllästynyt tähän. Liikunnan yhtäkkinen loppuminen ei ollut ilmeisesti kroppani ja aineenvaihduntani mielestä hyvä juttu ja nyt saan maksaa siitä kovan hinnan. Pelkään myös todella sitä, että alan kohta keräämään kiloja takaisin, joista olen vaivalla päässyt vuoden aikana eroon. Jotain on siis tehtävä ja mielellään siten, että paino alkaisi jälleen putoamaan. En haluaisi tyytyä pelkästään painon ylläpitoon, koska pudotettavaa vielä löytyy.
Ruokavaliopuolta olen pyöritellyt mielessäni paljon ja olen pohtinut erilaisia vaihtoehtoja. Kaloreiden laskeminen olisi luultavasti varmin keino pudottaa painoa, mutta jostain syystä en koe sitä kovin mielekkääksi. Toinen ajatus oli sellainen, että alkaisin noudattamaan jotain tiettyä valmista ruokavaliota, mutta kappas vaan en ole siitäkään kovin innostunut. Ärsyttävä ajatus, että pitäisi tehdä kaikki ruoat jonkun tietyn ohjeen mukaan, vaikka siinä on myös se oma helppous kun ei tarvitsisi itse tarvitsisi ajatella mitään. Sitten kaikista tuorein idea mikä nyt ei varsinaisesti ole mitään super iso juttu (ellei halua tehdä siitä sellaista) on se, että karsisin ruokavaliosta turhan maidon juonnin, kroppaa paljon turvottavat viljat sekä sokerit. Tästä saisi mun mittapuulla aika isonkin muutoksen ruokavalioon ja jos haluaisi niin tämä tarkoittaisi, että tosi paljon epäterveellisiä ruokia jäisi pois. Sokerin karsiminen on simppeliä koska aika vähän tulee loppu peleissä kiskottua karkkia tai piilosokereita. Tahdonlujuus joutuisi koetukselle sitten vapaa-aikana ja kyläreissuilla. Maidon olen jättänytkin nyt pois kahvimaidosta sekä ihan juontimaidosta, helppa nakki kunhan muistaa kalsiumin ja d-vitamiinin :) tällä yritän lähinnä kokeilla vähenisikö pieni röhäisyys mistä kärsin etenkin aamuisin, enempää en jaksa avata tätä :D viljojen karsiminen tarkoittisi ainakin aluksi turhan leivän mussuttamisen lopettamista, paitsi spelttileipää meinasin kokeilla.
Tällasia ajatuksia täällä siis, kerron myöhemmin miten lähtee sujumaan! :)
Tuntuu myös siltä, että tavoitteet ovat hukassa. En oikein tiedä, mitä tavoittelisin, painon pudotusta vai terveellistä ruokavaliota sekä sopivassa suhteessa liikuntaa? Viimeisen vuoden aikana olen pudottanut n. 10kg, joista pari kiloa on tullut takaisin (ehkä n. 2kg, olkoot nesteitä tai rasvaa mitä lie). Sitten vedin 12 viikkoa treeniä 6x viikossa. Tämän jakson aikana paino ei pudonnut paljon mitään mutta lihasmassaa sain. Takapuoli on muodokkaampi ja kädet + yläkroppa saivat lihaksia. Olen siis tyytyväinen tekemisiini siinä suhteessa.
Nyt olen jossain suunnittelu/ihmettelyvaiheessa ja täysin hakoteillä sen suhteen, miten lähden jatkamaan eteenpäin. Olen pyöritellyt mielessä sellaista, että jos alkaisin liikkumaan esim. 3 tai 4 kertaa viikossa, esim. 2 krt salilla ja 2 tapout treeniä kotona. Se voisi olla realistinen tavoite, koska kolmivuorotyö. Parhaiten pysyisin tässä tavoitteessa varmaan siten, että merkkaisin etukäteen kalenteriin, milloin teen minkäkin treenin, muuten niistä on liian helppo luistaa.
Ihan ärsyttää, että miten tästä liikunnasta ehti taas muodostumaan tällainen kriisitilanne. Sain pidettyä tämän liikuntariman todella matalalla tapoutin ajan, mutta se nousi taas pilviin asti heti sen jälkeen, kun ns. pakolliset treenit loppuivat. Ihan uskomatonta, miten aikuinen ihminen ei osaa hallita tällaista asiaa!! :D
Ruokailuasia on myös kovin hukassa. Olen ilmeisesti hankkinut itselleni jonkun roskaruoka/sokeririippuvuuden, koska olen herkutellut ihan hirmu paljon lähi viikkoina. Ei ole ollut mitään motivaatiota kieltäytyä mistään. Tosin olen myös syönyt paljon terveellista ruokaa ja ihan tavallisesti myös, mutta herkut ovat uponneet myös.
Lopputulos on se, että kärsin tällä hetkellä turvonneesta olosta ja alan tosiaan olemaan aika kyllästynyt tähän. Liikunnan yhtäkkinen loppuminen ei ollut ilmeisesti kroppani ja aineenvaihduntani mielestä hyvä juttu ja nyt saan maksaa siitä kovan hinnan. Pelkään myös todella sitä, että alan kohta keräämään kiloja takaisin, joista olen vaivalla päässyt vuoden aikana eroon. Jotain on siis tehtävä ja mielellään siten, että paino alkaisi jälleen putoamaan. En haluaisi tyytyä pelkästään painon ylläpitoon, koska pudotettavaa vielä löytyy.
Ruokavaliopuolta olen pyöritellyt mielessäni paljon ja olen pohtinut erilaisia vaihtoehtoja. Kaloreiden laskeminen olisi luultavasti varmin keino pudottaa painoa, mutta jostain syystä en koe sitä kovin mielekkääksi. Toinen ajatus oli sellainen, että alkaisin noudattamaan jotain tiettyä valmista ruokavaliota, mutta kappas vaan en ole siitäkään kovin innostunut. Ärsyttävä ajatus, että pitäisi tehdä kaikki ruoat jonkun tietyn ohjeen mukaan, vaikka siinä on myös se oma helppous kun ei tarvitsisi itse tarvitsisi ajatella mitään. Sitten kaikista tuorein idea mikä nyt ei varsinaisesti ole mitään super iso juttu (ellei halua tehdä siitä sellaista) on se, että karsisin ruokavaliosta turhan maidon juonnin, kroppaa paljon turvottavat viljat sekä sokerit. Tästä saisi mun mittapuulla aika isonkin muutoksen ruokavalioon ja jos haluaisi niin tämä tarkoittaisi, että tosi paljon epäterveellisiä ruokia jäisi pois. Sokerin karsiminen on simppeliä koska aika vähän tulee loppu peleissä kiskottua karkkia tai piilosokereita. Tahdonlujuus joutuisi koetukselle sitten vapaa-aikana ja kyläreissuilla. Maidon olen jättänytkin nyt pois kahvimaidosta sekä ihan juontimaidosta, helppa nakki kunhan muistaa kalsiumin ja d-vitamiinin :) tällä yritän lähinnä kokeilla vähenisikö pieni röhäisyys mistä kärsin etenkin aamuisin, enempää en jaksa avata tätä :D viljojen karsiminen tarkoittisi ainakin aluksi turhan leivän mussuttamisen lopettamista, paitsi spelttileipää meinasin kokeilla.
Tällasia ajatuksia täällä siis, kerron myöhemmin miten lähtee sujumaan! :)
lauantai 27. syyskuuta 2014
Still alive?
Juu-u, hengissä ollaan. Ja kaikkien (myös itseni) iloksi voin todeta, että blogin hiljaiselo ei johdu epäonnistumisesta eikä repsahtamisesta, vaan totaalisesta vaikeudesta kirjoittaa mitään ylös. En ole siis keksinyt mitään järjellistä kirjoitettavaa, kun olen paininut tuon -10kg postauksen parissa. Tykintän nyt siis kuulumiset viimeiseltä 1,5kk :D
Ensinnäkin, teen Tapout treeniä edelleen. Yhdeksäs viikko on käynnissä ja treeni kulkee kuin omalla painollaan :) Olen huomannut, miten eri temmolla jaksan tehdä treenit verrattuna siihen, miten rankoilta ne alussa tuntui. Rankkoja ne on edelleenkin (ja pitääkin olla), mutta jaksan viedä ne loppuun asti.
Ensimmäistä kertaa elemässäni voin rehellisesti sanoa, että nautin liikunnasta. Nautin siitä, että olen saanut mahdutettua treenit arkeeni. En enää edes viitsi väittää sellaista, etten muka ehtisi treenaamaan. Ennen ajattelin etten ehdi, mutta sehän oli ihan paskapuhetta. Jouduin flunssan takia pitämään yhden viikon ja kaksi päivää taukoa, mikä ketutti ihan törkeesti. Alkuviikosta sairastui mies ja siitä asti odottelinkin, milloin flunssa tarttuu minuun. Torstai-iltana kurkku tuntui kipeältä, vedin kevyen joogan ja perjantaina olinkin jo kuumeessa. Jäi siis perjantain ja lauantain treenit tekemättä. Terveenä jatkoin sitten maanantaina uuden viikon treeneillä, joten väliin jäi vain kaksi treeniä. Ratkaisin asian siten, että teen nämä kaksi treeniä jälkikäteen.
Seuraava kämmi treenien suhteen tapahtui, kun jätin joogan väliin (silkkaa laiskuutta) eräänä torstaina. Seuraavana päivänä eli perjantaina menin töihin klo 8.00 ja työpäivä oli siis suunnittelu- ja työhyvinvointipäivä. Työpäivän jälkeen jäätiin työkavereiden kanssa viettämään iltaa ja ilta jatkui lauantai aamuyöhön asti. Jäi siis tosiaan treeni tekemättä siltä päivältä :D Ja kuten arvata saattaa, eihän musta ollut sitten lauantainakaan tekemään yhtään mitään, saatikka mitään hikitreeniä. Jäi siis yhteensä kolmet treenit siltä viikolta tekemättä.
Syntilista on siis seuraava: mua odottaa 5 tekemätöntä treeniä, joista 3 on itseaiheutettuja ja omista valinnoista johtuvia. Flunssalle en voinut mitään ja se oli itsestään selvää, että pidin viikon paussia treeneistä.
Mitäs se vaaka näyttää? Piti ihan tarkistaa edellisestä postauksesta, että viime kerralla olin ilmoittanut painoksi n. 75,1kg. Tänään paino on tasan 74kg, eli reilu 1kg on lähtenyt reilun kuukauden aikana. Tahtihan on edelleen tappavan hidas, mutta olen sen nyt hyväksynyt ja sillä sipuli. Varmasti pääsisin parempiin tuloksiin jos jaksaisin tsempata ruokien suhteen, mutta tällä hetkellä ei voisi vähempää kiinnostaa alkaa vetämään jotain hullun tiukkaa ruokavaliota. Treenatessa olen huomannut, että yksinkertaisesti tarvitsen ruokaa ja jos en syö, tulen kiukkuiseksi ja olo on heikko. Safkapuoli on aikapitkälti tällainen:
- Aamupala 1. n. klo 9.15. Kahvia, 2x ruisleipää päällisineen ilman levitettä.
- Aamupala 2. n. klo 12.00. Skyr tai puuroa raejuustolla, riippuu nälästä.
- Päivällinen klo 16.00 työpaikalla. Maitoa, salaattia, pääruokaa, joskus joku kiisseli jälkkäriksi.
- Iltapala. Leipää, rahkaa, jogurttia, mitä milloinkin.
Yritän keskittyä ruokailuväleihin ettei ne veny liian pitkiksi. En edelleenkään kieltäydy herkuista, syön niitä jos huvittaa. Olen tässä opetellut kätevän mukikakun reseptin, anteeksi jo etukäteen kun pistin sen tuohon :D Tosin silloin kun on syönyt tasaisesti ja fiksusti pitkin päivää, niin ei niitä herkkuja tee edes mieli.
Jospa jatkossa kertoisin kuulumisiani hieman useammin :D Välillä vaan tuntuu, että elämä on pelkkää treeniä ja työntekoa enkä ole sellainen, että jaksaisin väkisin vääntää tekstiä jos mulla ei ole mitään kerrottavaa.
Ensinnäkin, teen Tapout treeniä edelleen. Yhdeksäs viikko on käynnissä ja treeni kulkee kuin omalla painollaan :) Olen huomannut, miten eri temmolla jaksan tehdä treenit verrattuna siihen, miten rankoilta ne alussa tuntui. Rankkoja ne on edelleenkin (ja pitääkin olla), mutta jaksan viedä ne loppuun asti.
Ensimmäistä kertaa elemässäni voin rehellisesti sanoa, että nautin liikunnasta. Nautin siitä, että olen saanut mahdutettua treenit arkeeni. En enää edes viitsi väittää sellaista, etten muka ehtisi treenaamaan. Ennen ajattelin etten ehdi, mutta sehän oli ihan paskapuhetta. Jouduin flunssan takia pitämään yhden viikon ja kaksi päivää taukoa, mikä ketutti ihan törkeesti. Alkuviikosta sairastui mies ja siitä asti odottelinkin, milloin flunssa tarttuu minuun. Torstai-iltana kurkku tuntui kipeältä, vedin kevyen joogan ja perjantaina olinkin jo kuumeessa. Jäi siis perjantain ja lauantain treenit tekemättä. Terveenä jatkoin sitten maanantaina uuden viikon treeneillä, joten väliin jäi vain kaksi treeniä. Ratkaisin asian siten, että teen nämä kaksi treeniä jälkikäteen.
Seuraava kämmi treenien suhteen tapahtui, kun jätin joogan väliin (silkkaa laiskuutta) eräänä torstaina. Seuraavana päivänä eli perjantaina menin töihin klo 8.00 ja työpäivä oli siis suunnittelu- ja työhyvinvointipäivä. Työpäivän jälkeen jäätiin työkavereiden kanssa viettämään iltaa ja ilta jatkui lauantai aamuyöhön asti. Jäi siis tosiaan treeni tekemättä siltä päivältä :D Ja kuten arvata saattaa, eihän musta ollut sitten lauantainakaan tekemään yhtään mitään, saatikka mitään hikitreeniä. Jäi siis yhteensä kolmet treenit siltä viikolta tekemättä.
Syntilista on siis seuraava: mua odottaa 5 tekemätöntä treeniä, joista 3 on itseaiheutettuja ja omista valinnoista johtuvia. Flunssalle en voinut mitään ja se oli itsestään selvää, että pidin viikon paussia treeneistä.
Mitäs se vaaka näyttää? Piti ihan tarkistaa edellisestä postauksesta, että viime kerralla olin ilmoittanut painoksi n. 75,1kg. Tänään paino on tasan 74kg, eli reilu 1kg on lähtenyt reilun kuukauden aikana. Tahtihan on edelleen tappavan hidas, mutta olen sen nyt hyväksynyt ja sillä sipuli. Varmasti pääsisin parempiin tuloksiin jos jaksaisin tsempata ruokien suhteen, mutta tällä hetkellä ei voisi vähempää kiinnostaa alkaa vetämään jotain hullun tiukkaa ruokavaliota. Treenatessa olen huomannut, että yksinkertaisesti tarvitsen ruokaa ja jos en syö, tulen kiukkuiseksi ja olo on heikko. Safkapuoli on aikapitkälti tällainen:
- Aamupala 1. n. klo 9.15. Kahvia, 2x ruisleipää päällisineen ilman levitettä.
- Aamupala 2. n. klo 12.00. Skyr tai puuroa raejuustolla, riippuu nälästä.
- Päivällinen klo 16.00 työpaikalla. Maitoa, salaattia, pääruokaa, joskus joku kiisseli jälkkäriksi.
- Iltapala. Leipää, rahkaa, jogurttia, mitä milloinkin.
Yritän keskittyä ruokailuväleihin ettei ne veny liian pitkiksi. En edelleenkään kieltäydy herkuista, syön niitä jos huvittaa. Olen tässä opetellut kätevän mukikakun reseptin, anteeksi jo etukäteen kun pistin sen tuohon :D Tosin silloin kun on syönyt tasaisesti ja fiksusti pitkin päivää, niin ei niitä herkkuja tee edes mieli.
Jospa jatkossa kertoisin kuulumisiani hieman useammin :D Välillä vaan tuntuu, että elämä on pelkkää treeniä ja työntekoa enkä ole sellainen, että jaksaisin väkisin vääntää tekstiä jos mulla ei ole mitään kerrottavaa.
Miten laihdutin 10kg
En olisi vielä reilu puoli vuotta sitten uskonut, että pääsen tällä otsikolla varustettua postausta oikeasti julkaisemaan. Ajatus 10kilon pudottamisesta oli absurdi ja tuntui ylivoimaiselta asialta, jollain tapaa täysin mahdottomalta saavuttaa. En uskonut siihen, että MINÄ voisin laihduttaa kymmentä kiloa. Sehän vaatii niin paljon ja kamalasti itsekuria ja vaikka mitä ihmekykyjä.
Ajattelin ylipäätään laihduttamisesta, että painon pitää pudota nopeasti erittäin tiukalla (=niukalla) ruokavaliolla ja suunnattomalla määrällä liikuntaa. Laihduttamisvaiheessa ei saa todellakaan herkutella (paitsi kerran kahteen viikkoon tankkauspäivänä lol). Miten se sitten todellisuudessa menikään?
Lyhyesti ja ytimekkäästi, painon pudottaminen ei ollut vaikeaa! Kieltäydyinkö herkuista? EN! Harrastinko liikuntaa päivittäin vähintään 30min päivässä? EN! No mitä sitten tein? Kaikkihan sen tietää, ettei se paino ihan itsestään putoa ja vaatii toki suunnitelmallisuutta, muutokseen sitoutumista tai paremminkin sen opettelua.
Haluan painottaa, että painon pudotus on todellakin UUDEN ELÄMÄNTAVAN OPETTELUA. Sen voi tehdä monella tapaa ja kaikki tavat eivät sovi kaikille, valitettavasti ja onneksi! Yksi fakta kuitenkin pitää paikkaansa ja toimi myös mun kohdalla, eli söin vähemmän mitä kulutin. Siitä ei pääse mihinkään.
Paino oli siis tammikuussa -14 84,4kg ja syyskuun alussa vaaka näytti 74,4kg. Tänään, 27.9 vaaka näytti tasan 74kg :) Olen siis tosiaan vitkastellut tämän postauksen julkistamisessa, koska en ole saanut tekstiä kasaan. Toisaalta tässä postauksessa kerron vain omia kokemuksiani enkä väitä niitä yleispäteviksi.
Olen kirjoittanut tätä postausta about heinäkuusta asti ja yrittänyt miettiä, mitkä asiat tosiaan vaikuttivat tämän projektin onnistumiseen (vaikka kesken vielä onkin). Tuntui jopa typerältä listata jotenkin niin ilmiselviä asioita, jotka pystyy lukemaan mistä tahansa naistenlehdestä ja jokaisesta laihdutusblogista. Ja vaikka tietoa löytyisikin laihduttamisesta, se ei silti takaa tuloksia. MINÄKIN olen tiennyt nämä asiat teoriassa varmaan ikuisuuden, mutta niiden käytäntöön vieminen on sitten asia erikseen :D Sanoin kuitenkin postauksen alussa laihduttamisen olevan helppoa? Niin se olikin, mutta ensin piti tehdä PÄÄTÖS. Kumpa olisin osannut tehdä sen vuosia aiemmin, mutta tässä tapauksessa "parempi myöhään kuin ei milloinkaan" toimii erittäin hyvin. Olen ilmeisesti kerännyt kaikki kliseet samaan postaukseen :D
Mulla toimineet kikat:
1. PÄÄTÖS
Ilman päätöstä ja sitoutumista muutokseen ei ole yhtään mitään. On aivan yhdentekevää, mitä kikka kolmosia ja ässiä vetelee hihoistaan, jos ei ole riittävästi halua ja motivaatiota muutokseen. Seuraavat seitsemän "kikkaa" toimi minulla, mutta kaiken takana oli päätös siitä, että halusin laihtua. Tiedän tämän siksi, koska olin aiemmin jo tehnyt kaiken tuon mutta ilman riittävää motivaatiota. Siksi en voi kuin painottaa sitä, että asenne pitää olla kohdallaan alusta alkaen. Vaikeita aikoja tulee, jolloin ponnistelu tuntuu turhalta ja tekisi mieli heittää pyyhe kehään. Kuitenkin niiden hetkien voittaminen on kaikista palkitsevinta, ja vahvistaa omaa sitoutumista jatkossa. Tee siis päätös, kirjoita se paperille, listaa itsellesi asioita jotka motivoivat sinua (esim. terveys, ulkonäkö, kauniit vaatteet what ever) ja palaute ne mieleesi aina silloin, kun päätöksessä pysyminen on kaikista vaikeinta.
2. Kaloreiden laskeminen
Kaloreiden laskeminen oli mulle se ehdottomasti tärkein ja hyödyllisin keino saada painoa putoamaan. Opin paljon siitä, kuinka paljon voi/pitää syödä päivässä. Välillä harmitti, jos kaloreita oli tullut syötyä liikaa, mutta niistäkin kerroista oppi.
+ Tarkka ja suorastaan varma keino pudottaa painoa, jos syö miinuskaloreilla
+ Tietää tarkalleen, kuinka paljon on syönyt
+ Ei tarvitse niin paljon keskittyä hiilareihin, rasvoihin ja proteiineihin
- Vaivannäkö jokaisen suupalan punnitsemisessa ja niiden kirjaaminen ylös
- Sellaisissa paikoissa syöminen, missä et pääse punnitsemaan vaan joudut tyytymään pelkkään arvioon (kiusaus aliarvioida syödyn ruoan määrää)
- Ärsytys, kun kaikissa ruuissa ei lue kaloreiden määrää
Itse käytin kiloklubi.fi sivustoa. Sivusto on ilmainen ja sinne on helppo merkata syödyt ruoat. Sivu laskee automaattisesti itselle sopivan kalorimäärän pituuden, painon ja aktiivisuuden perusteella. Sivu myös herjaa, jos ei ole syönyt riittävästi kasviksia tai jos on syönyt esim. liikaa rasvoja. Sivustolle pystyy myös merkkaamaan liikunnat, joten nekin huomimoidaan kokonaiskulutuksessa.
3. Säännöllinen ruokailurytmi
+ Kun, nälkä ei yllätä, ei tule tehtyä harkitsemattomia mielitekoja tai syötyä överisti
- Vaatii opettelua, jos on tottunut (kuten minä) syömään iltapainoitteisesti
Itse yritin ja yritän edelleen syödä 5 krt päivässä. Aamupalasta on tullut tärkein ateria. Olen myös oppinut tunnistamaan, jos nälkäisenä/väsyneenä himoitsen herkkuja ja epäterveellistä ruokaa. Myös terveellisten välipalojen syöminen on ollut todella kannattavaa, ettei nälkä pääse kasvamaan hillittömäksi.
4. Veden juonti
+ Tehostaa aineenvaihduntaa
+ Et erehdy luulemaan itseäsi nälkäiseksi, jos oletkin janoinen
- Jatkuva kusihätä
Itse pyrin juomaan n. 3 l päivässä, todellisuudessa juon 2-2,5l keskimäärin. Kannattaa kuljettaa vesipulloa mukanaan joka paikassa. Aamuisin juon ennen aamupalaa ja aamupalan jälkeen yhteensä 1 litran. Ja aina kun makoilen sohvalla, on vesituoppi vieressä tyhjenemässä :) Pyrin juomaan myös tasaisesti pitkin päivää ettei illalla tarvitse alkaa tankkaamaan urakalla ja menettää siten yöunia jatkuvan vessassa ravaamisen takia :D
5. Kohtuullinen herkuttelu
+ Kun laskee kaloreita, ei edes halua pilata hyvin sujunutta päivää herkuista saaduilla kaloreilla
+ Jos herkuttelee, joutuu tekemään päivän aikana muissa ruuissa karsintoja
- Jos antaa pikkusormen, se voi viedä koko käden
Ei kannata vetää itseään liian tiukalle. Riskinä on, että tulee repsahdus ja koko touhu loppuu siihen. Jos on tottunut herkuttelemaan usein, kannattaa opetella pikkuhiljaa vähentämään herkkujen määrää ja harventamaan herkkupäivien määrää viikossa. Itse opin sen, että herkuttelu ei tarkoita aina 300g sipsejä vaan 50g voi myös riitää. Oikeesti, vähempikin riittää. Nykyään tulee myös paljon helpommin huono olo, jos syö liikaa esim. karkkeja.
Mites alkoholi? Join kyllä laihduttamisen aikana about 1-2 krt kuussa mutta voin todeta, ettei se ole kaikista fiksuinta. Kalorit menivät automaattisesti yli suosituksen, helposti jopa tuplaantuivat illan aikana. Seuraavana päivänä ruotuun asettuminen on vaikeampaa kohmelossa, eli helposti tulee kaksi huonoa kaloripäivää putkeen. Jos siis hörpit, älä hörpi paljon.
Kuullostaa kornilta, mutta nykyään nautin ihan hirmuisesti siitä kun on viikonloppu vapaa, voin nukkua rauhassa pitkään ja herätä virkeänä, touhuta kotona ja koiran kanssa ja toki nähdä ystäviä. Ei krapulaa, jaksaa urheilla ja syödä hyvin! :)
6. Liikunta
+ Innostu liikunnasta, kun olet siihen valmis
+ Kuluttaa lisää kaloreita, jolloin laihdut nopeammin
+ Kroppa muokkaantuu timmimmäksi
- Väkisin vääntämisestä menee nopeasti maku
Annoin itselleni aikaa tottua liikuntaan. Meni pari kuukautta ennen kuin uskaltauduin salille, koska kynnys oli kasvanut todella korkeaksi. Neljännen kuukauden alussa ostin salikortin. Koiran lenkityksestä alkoi tulemaan lempi juttu. Ostin myös sykemittarin mistä oli kiva katsoa, kuinka paljon tuli kulutettua kaloreita. Anna kunnon kohentua rauhassa äläkkä odota, että jaksaisit parin lenkin jälkeen juosta 10km. Mua motivoi tosi paljon uudet treenivaatteet ja varusteet ;)
7. Itsensä motivointi kaikin mahdollisin keinoin
Uusien vaatteiden osto, hieronta, kampaajalla käynti, KAIKKI keinot ovat sallittuja! Ota itsestäsi aloituskuvia, sovita tavoite vaatteita, ota aloituspaino ja muut mitat ylös, laadi välitavoitteita.... Tee siis mitä tapansa, mikä saa sinut tekemään töitä tavoitteen saavuttamiseksi ja pitämään projektin mielekkäänä.
Itse ostin uudet treenivaatteet, kävin kampaajalla kun paino putosi pitkästä aikaa alle 80kilon ja ostelin uusia mieleisiä vaatteita sekä sykemittarin liikuntaintoa lisäämään. Otin itsestäni valokuvia heti projektin alussa sekä projektin varrella eri vaatteissa sekä alusvaatteisillani. Vähän harmitti, kun en ottanut itsestäni mittoja ylös, mutta vanhoja mittoja löytyi onneksi tallesta.
Päätin, että ostan kaiken sen, minkä koen auttavan minua motivaation ylläpidossa. Ajattelin, ettei tätä tärkeämpää asiaa olekaan eikä tässä ole järkeä käydä säästelemään esim. kalliin salikortin suhteen. Toki aina ei voi olettaa että jokaisella olisi mahdollista satsata itseensä 100%, mutta jos edes 30% niin sekin voi auttaa.
8. Armollisuus
Älä rankaise itseäsi, jos et onnistu ekalla kerralla. Itse huomasin (ja huomaan edelleen) harmistuvani, jos paino ei ollut pudonnut toivomallani tahdilla. On kuitenkin pidettävä mielessä, että joskus korjausliikkeen teko voi olla paikallaan, koska jos tuloksia ei synny ikuisuuksiin, voi koko homma alkaa maistua puulta.
"Ikinä ei ole liian myöhäistä", hah.
Ajattelin ylipäätään laihduttamisesta, että painon pitää pudota nopeasti erittäin tiukalla (=niukalla) ruokavaliolla ja suunnattomalla määrällä liikuntaa. Laihduttamisvaiheessa ei saa todellakaan herkutella (paitsi kerran kahteen viikkoon tankkauspäivänä lol). Miten se sitten todellisuudessa menikään?
Lyhyesti ja ytimekkäästi, painon pudottaminen ei ollut vaikeaa! Kieltäydyinkö herkuista? EN! Harrastinko liikuntaa päivittäin vähintään 30min päivässä? EN! No mitä sitten tein? Kaikkihan sen tietää, ettei se paino ihan itsestään putoa ja vaatii toki suunnitelmallisuutta, muutokseen sitoutumista tai paremminkin sen opettelua.
Haluan painottaa, että painon pudotus on todellakin UUDEN ELÄMÄNTAVAN OPETTELUA. Sen voi tehdä monella tapaa ja kaikki tavat eivät sovi kaikille, valitettavasti ja onneksi! Yksi fakta kuitenkin pitää paikkaansa ja toimi myös mun kohdalla, eli söin vähemmän mitä kulutin. Siitä ei pääse mihinkään.
Paino oli siis tammikuussa -14 84,4kg ja syyskuun alussa vaaka näytti 74,4kg. Tänään, 27.9 vaaka näytti tasan 74kg :) Olen siis tosiaan vitkastellut tämän postauksen julkistamisessa, koska en ole saanut tekstiä kasaan. Toisaalta tässä postauksessa kerron vain omia kokemuksiani enkä väitä niitä yleispäteviksi.
Olen kirjoittanut tätä postausta about heinäkuusta asti ja yrittänyt miettiä, mitkä asiat tosiaan vaikuttivat tämän projektin onnistumiseen (vaikka kesken vielä onkin). Tuntui jopa typerältä listata jotenkin niin ilmiselviä asioita, jotka pystyy lukemaan mistä tahansa naistenlehdestä ja jokaisesta laihdutusblogista. Ja vaikka tietoa löytyisikin laihduttamisesta, se ei silti takaa tuloksia. MINÄKIN olen tiennyt nämä asiat teoriassa varmaan ikuisuuden, mutta niiden käytäntöön vieminen on sitten asia erikseen :D Sanoin kuitenkin postauksen alussa laihduttamisen olevan helppoa? Niin se olikin, mutta ensin piti tehdä PÄÄTÖS. Kumpa olisin osannut tehdä sen vuosia aiemmin, mutta tässä tapauksessa "parempi myöhään kuin ei milloinkaan" toimii erittäin hyvin. Olen ilmeisesti kerännyt kaikki kliseet samaan postaukseen :D
Mulla toimineet kikat:
1. PÄÄTÖS
Ilman päätöstä ja sitoutumista muutokseen ei ole yhtään mitään. On aivan yhdentekevää, mitä kikka kolmosia ja ässiä vetelee hihoistaan, jos ei ole riittävästi halua ja motivaatiota muutokseen. Seuraavat seitsemän "kikkaa" toimi minulla, mutta kaiken takana oli päätös siitä, että halusin laihtua. Tiedän tämän siksi, koska olin aiemmin jo tehnyt kaiken tuon mutta ilman riittävää motivaatiota. Siksi en voi kuin painottaa sitä, että asenne pitää olla kohdallaan alusta alkaen. Vaikeita aikoja tulee, jolloin ponnistelu tuntuu turhalta ja tekisi mieli heittää pyyhe kehään. Kuitenkin niiden hetkien voittaminen on kaikista palkitsevinta, ja vahvistaa omaa sitoutumista jatkossa. Tee siis päätös, kirjoita se paperille, listaa itsellesi asioita jotka motivoivat sinua (esim. terveys, ulkonäkö, kauniit vaatteet what ever) ja palaute ne mieleesi aina silloin, kun päätöksessä pysyminen on kaikista vaikeinta.
2. Kaloreiden laskeminen
Kaloreiden laskeminen oli mulle se ehdottomasti tärkein ja hyödyllisin keino saada painoa putoamaan. Opin paljon siitä, kuinka paljon voi/pitää syödä päivässä. Välillä harmitti, jos kaloreita oli tullut syötyä liikaa, mutta niistäkin kerroista oppi.
+ Tarkka ja suorastaan varma keino pudottaa painoa, jos syö miinuskaloreilla
+ Tietää tarkalleen, kuinka paljon on syönyt
+ Ei tarvitse niin paljon keskittyä hiilareihin, rasvoihin ja proteiineihin
- Vaivannäkö jokaisen suupalan punnitsemisessa ja niiden kirjaaminen ylös
- Sellaisissa paikoissa syöminen, missä et pääse punnitsemaan vaan joudut tyytymään pelkkään arvioon (kiusaus aliarvioida syödyn ruoan määrää)
- Ärsytys, kun kaikissa ruuissa ei lue kaloreiden määrää
Itse käytin kiloklubi.fi sivustoa. Sivusto on ilmainen ja sinne on helppo merkata syödyt ruoat. Sivu laskee automaattisesti itselle sopivan kalorimäärän pituuden, painon ja aktiivisuuden perusteella. Sivu myös herjaa, jos ei ole syönyt riittävästi kasviksia tai jos on syönyt esim. liikaa rasvoja. Sivustolle pystyy myös merkkaamaan liikunnat, joten nekin huomimoidaan kokonaiskulutuksessa.
3. Säännöllinen ruokailurytmi
+ Kun, nälkä ei yllätä, ei tule tehtyä harkitsemattomia mielitekoja tai syötyä överisti
- Vaatii opettelua, jos on tottunut (kuten minä) syömään iltapainoitteisesti
Itse yritin ja yritän edelleen syödä 5 krt päivässä. Aamupalasta on tullut tärkein ateria. Olen myös oppinut tunnistamaan, jos nälkäisenä/väsyneenä himoitsen herkkuja ja epäterveellistä ruokaa. Myös terveellisten välipalojen syöminen on ollut todella kannattavaa, ettei nälkä pääse kasvamaan hillittömäksi.
4. Veden juonti
+ Tehostaa aineenvaihduntaa
+ Et erehdy luulemaan itseäsi nälkäiseksi, jos oletkin janoinen
- Jatkuva kusihätä
Itse pyrin juomaan n. 3 l päivässä, todellisuudessa juon 2-2,5l keskimäärin. Kannattaa kuljettaa vesipulloa mukanaan joka paikassa. Aamuisin juon ennen aamupalaa ja aamupalan jälkeen yhteensä 1 litran. Ja aina kun makoilen sohvalla, on vesituoppi vieressä tyhjenemässä :) Pyrin juomaan myös tasaisesti pitkin päivää ettei illalla tarvitse alkaa tankkaamaan urakalla ja menettää siten yöunia jatkuvan vessassa ravaamisen takia :D
5. Kohtuullinen herkuttelu
+ Kun laskee kaloreita, ei edes halua pilata hyvin sujunutta päivää herkuista saaduilla kaloreilla
+ Jos herkuttelee, joutuu tekemään päivän aikana muissa ruuissa karsintoja
- Jos antaa pikkusormen, se voi viedä koko käden
Ei kannata vetää itseään liian tiukalle. Riskinä on, että tulee repsahdus ja koko touhu loppuu siihen. Jos on tottunut herkuttelemaan usein, kannattaa opetella pikkuhiljaa vähentämään herkkujen määrää ja harventamaan herkkupäivien määrää viikossa. Itse opin sen, että herkuttelu ei tarkoita aina 300g sipsejä vaan 50g voi myös riitää. Oikeesti, vähempikin riittää. Nykyään tulee myös paljon helpommin huono olo, jos syö liikaa esim. karkkeja.
Mites alkoholi? Join kyllä laihduttamisen aikana about 1-2 krt kuussa mutta voin todeta, ettei se ole kaikista fiksuinta. Kalorit menivät automaattisesti yli suosituksen, helposti jopa tuplaantuivat illan aikana. Seuraavana päivänä ruotuun asettuminen on vaikeampaa kohmelossa, eli helposti tulee kaksi huonoa kaloripäivää putkeen. Jos siis hörpit, älä hörpi paljon.
Kuullostaa kornilta, mutta nykyään nautin ihan hirmuisesti siitä kun on viikonloppu vapaa, voin nukkua rauhassa pitkään ja herätä virkeänä, touhuta kotona ja koiran kanssa ja toki nähdä ystäviä. Ei krapulaa, jaksaa urheilla ja syödä hyvin! :)
6. Liikunta
+ Innostu liikunnasta, kun olet siihen valmis
+ Kuluttaa lisää kaloreita, jolloin laihdut nopeammin
+ Kroppa muokkaantuu timmimmäksi
- Väkisin vääntämisestä menee nopeasti maku
Annoin itselleni aikaa tottua liikuntaan. Meni pari kuukautta ennen kuin uskaltauduin salille, koska kynnys oli kasvanut todella korkeaksi. Neljännen kuukauden alussa ostin salikortin. Koiran lenkityksestä alkoi tulemaan lempi juttu. Ostin myös sykemittarin mistä oli kiva katsoa, kuinka paljon tuli kulutettua kaloreita. Anna kunnon kohentua rauhassa äläkkä odota, että jaksaisit parin lenkin jälkeen juosta 10km. Mua motivoi tosi paljon uudet treenivaatteet ja varusteet ;)
7. Itsensä motivointi kaikin mahdollisin keinoin
Uusien vaatteiden osto, hieronta, kampaajalla käynti, KAIKKI keinot ovat sallittuja! Ota itsestäsi aloituskuvia, sovita tavoite vaatteita, ota aloituspaino ja muut mitat ylös, laadi välitavoitteita.... Tee siis mitä tapansa, mikä saa sinut tekemään töitä tavoitteen saavuttamiseksi ja pitämään projektin mielekkäänä.
Itse ostin uudet treenivaatteet, kävin kampaajalla kun paino putosi pitkästä aikaa alle 80kilon ja ostelin uusia mieleisiä vaatteita sekä sykemittarin liikuntaintoa lisäämään. Otin itsestäni valokuvia heti projektin alussa sekä projektin varrella eri vaatteissa sekä alusvaatteisillani. Vähän harmitti, kun en ottanut itsestäni mittoja ylös, mutta vanhoja mittoja löytyi onneksi tallesta.
Päätin, että ostan kaiken sen, minkä koen auttavan minua motivaation ylläpidossa. Ajattelin, ettei tätä tärkeämpää asiaa olekaan eikä tässä ole järkeä käydä säästelemään esim. kalliin salikortin suhteen. Toki aina ei voi olettaa että jokaisella olisi mahdollista satsata itseensä 100%, mutta jos edes 30% niin sekin voi auttaa.
8. Armollisuus
Älä rankaise itseäsi, jos et onnistu ekalla kerralla. Itse huomasin (ja huomaan edelleen) harmistuvani, jos paino ei ollut pudonnut toivomallani tahdilla. On kuitenkin pidettävä mielessä, että joskus korjausliikkeen teko voi olla paikallaan, koska jos tuloksia ei synny ikuisuuksiin, voi koko homma alkaa maistua puulta.
"Ikinä ei ole liian myöhäistä", hah.
tiistai 12. elokuuta 2014
Tykkäätkö vartalostasi?
Sain Sarah Suomalaisen blogista haasteen kertoa kolme hyvää asiaa kropastani. Usein tuntuu, että peiliin katsoessa katse kiinnitty heti ongelmakohtiin, mutta onneksi on jotain hyvääkin :)
1) Selkä. Laihtumisen myötä olen alkanut pitämään selästäni etenkin sivulta katsottunut. Selkämakkarat ovat sulaneet, joten näytän paljon sutjakammalta kuin ennen.
2) Pohkeet. Mulla on luonnostaan lihaksikkaat jalat, ja pohjelihakset erottuvat selvästi kun jännitän niitä.
3) Kyynärvarret. Ne on ollut mulla myös aina kivan malliset, ei sellaset rimpulat vaan enemmänkin vahvan näköiset. Kyynärpää näyttää myös jäntevältä, josta pidän :)
Jätän nyt avoimen haasteen kaikille niille, jotka näkevät itsessään enemmän huonoja kuin hyviä puolia. Itse nimittäin meinasin jatkaa tätä postausta kertomalla kohdista, joista en pidä.. Aika mönkään olisi mennyt :D Jotenkin helpompi tilittää ongelmakohdista, mutta ei tässä postauksessa :)
1) Selkä. Laihtumisen myötä olen alkanut pitämään selästäni etenkin sivulta katsottunut. Selkämakkarat ovat sulaneet, joten näytän paljon sutjakammalta kuin ennen.
2) Pohkeet. Mulla on luonnostaan lihaksikkaat jalat, ja pohjelihakset erottuvat selvästi kun jännitän niitä.
3) Kyynärvarret. Ne on ollut mulla myös aina kivan malliset, ei sellaset rimpulat vaan enemmänkin vahvan näköiset. Kyynärpää näyttää myös jäntevältä, josta pidän :)
Jätän nyt avoimen haasteen kaikille niille, jotka näkevät itsessään enemmän huonoja kuin hyviä puolia. Itse nimittäin meinasin jatkaa tätä postausta kertomalla kohdista, joista en pidä.. Aika mönkään olisi mennyt :D Jotenkin helpompi tilittää ongelmakohdista, mutta ei tässä postauksessa :)
3. Viikkoyhteenveto
Pakko tähän alkuun todeta, että aika menee kyllä tosi nopeesti! Nyt takana kolme viikkoa treeniä ja eilen maanantaina pyörähti neljäs viikko käyntiin. Paino kolmen viikon jälkeen 75,1kg, eli painoa lähtenyt kolmen viikon aikana tasan 1kg. Ja kyllä, kuulostaa ja myös tuntuu vähäiseltä, mutten anna sen lannistaa. Ja näin tiedoksi, tänään tiistaina vaaka näytti 74,8kg eli ota nyt oikeesti tosta vaa'asta selvää :D Kohta pääsen oikeesti tekee sen -10kg postauksen, jee!
Tuo -1kg tulos saa mut tekemään kyllä nyt ihan oikeasti jotain muutoksia tuohon safka puoleen. En halua, että ruokavalio olisi nyt hidasteena tulosten syntymiselle, koska treenikin on kohdillaan. Muutan mm. rasvoja saantia siten, että käytän enemmän öljyjä ja vähennän kovia rasvoja. Esimerkiksi jätän leivän päältä ton oivariinin nyt kokonaan pois ja lataan leivän päälle enemmän leikkelettä ja kasviksia. Ruoanlaitossa käytän paljon maustamatonta kanaa, erilaisia kasviksia ja hiilarit tulisi riisistä, pastasta tai perunasta. Kanan paistossa käytän tietysti öljyä. Kananmunat pääsee myös ruokavalioon :) Rasva-aineenvaihdunnan kannalta pitää pitää huoli siitä, että tulen kuitenkin saamaan riittävästi hyviä rasvoja, kunhan karsin nyt ne turhat mätöt pois..
Tässä suosimiani ruokia myös jatkossa:
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Tuo -1kg tulos saa mut tekemään kyllä nyt ihan oikeasti jotain muutoksia tuohon safka puoleen. En halua, että ruokavalio olisi nyt hidasteena tulosten syntymiselle, koska treenikin on kohdillaan. Muutan mm. rasvoja saantia siten, että käytän enemmän öljyjä ja vähennän kovia rasvoja. Esimerkiksi jätän leivän päältä ton oivariinin nyt kokonaan pois ja lataan leivän päälle enemmän leikkelettä ja kasviksia. Ruoanlaitossa käytän paljon maustamatonta kanaa, erilaisia kasviksia ja hiilarit tulisi riisistä, pastasta tai perunasta. Kanan paistossa käytän tietysti öljyä. Kananmunat pääsee myös ruokavalioon :) Rasva-aineenvaihdunnan kannalta pitää pitää huoli siitä, että tulen kuitenkin saamaan riittävästi hyviä rasvoja, kunhan karsin nyt ne turhat mätöt pois..
Tässä suosimiani ruokia myös jatkossa:
 |
| Tästä voisi kyllä myös luopua, huomenna mennään kauppaan niin jospa saisin tälle seuraajan |
 |
| Tää on mietinnässä, paskaltahan se maistuu kun tuli yhteen aikaan vedettyä aina tuota mutta en nyt tiiä :D |
.jpg) |
| Ah tää on vaan niin paljon parempaa <3 |
.jpg) |
| Tässä voisi olla vaihtoehto tolle Kippari juustolle |
 |
| Nämä on kivoja ja helppoja, mutta ei paras mahdollinen. Voi vaihtua kyllä perus kaurahiutaleisiin |
 |
| Tätä pitäisi tankana se n. 3 litraa päivässä |
.jpg) |
| + kaikki muut wokki vihannekset sekä myös toki tuoreet setit! |
 |
| Aattelin, että ajoittain laiskana kokkaajana aijon turvautua näihin purkkiversioihin |
 |
| Vähän makua ruokaan :) |
 |
| Omega-3 myös tabuista |
Kuvat: Google kuvapalvelu
Sellaset setit, mitäs ootte mieltä? :) Tuo on aika perusrunko, ja toki töissä syön sitten mitä on tarjolla.
maanantai 11. elokuuta 2014
Kaikki irti vapaapäivistä!
Nyt saa tuulettaa, viime viikkona joka päivä töitä (paitsi pyysin torstain palkattomaksi vapaaksi, koska työllistin itseni muissa velvollisuuksissa, salaperäistä) ja nyt kolmen yövuoron jälkeen KOLME VAPAATA! Eli töihin pitäisi kammeta vasta perjantaina iltavuoroon, wuhuu! :)
Käytin yövuoroni hyväksi ja luin yhtä aivan helvetin inspiroivaa blogia fit fashionista. Inspiroiduin niin mielettömästi tämän mahtityypin teksteistä, että sain ihan uutta pontta (ainakin näin ajatuksen tasolla). Haluan saada kaikki irti tästä 12 viikon tapout jaksosta, josta on kulunut muuten jo 3 viikkoa, hui! Ruokavaliolle on nyt ehdottomasti tehtävä jotain, jotta pääsisin parempiin tuloksiin. Eikä sillä, että tavoittelisin nyt mahdollisimman suurta painonpudotusta, vaan erilaista peilikuvaa. Ymmärrän nyt ehkä oikeasti ensimmäistä kertaa (jep), että se vaaka ei ole todellakaan mikään absoluuttinen totuus. Miksi sen tajuamiseen meni näin kauan? No hitto vieköön siksi, etten ole koskaan ennen treenannut näin paljon kuin nyt. Ja koska treenaan nyt sen 6krt/vk eikä painoa ole lähtenyt kuin n. 1kg kolmen viikon aikana, niin en todellakaan voi jäädä suremaan mitään kilomääriä. Olen vetänyt treenit hyvällä sykkeellä, olen jopa innostunut niistä, kaloreita kun lasken niin ne ovat pyörineet siellä 1700-1800kcal paikkeilla. Eli kaiken järjen mukaan teen tämän nyt aika hyvin.
Ainut asia on se, että haluaisin muuttaa ruokavalioni sisältöä. Enemmän kasviksia, vähemmän leipää, lisää parempia rasvoja... Mun pitäisi nyt saada otettua itsestäni niskasta kiinni ja alkaa nähdä vähän enemmän vaivaa tuon ruoka-asian suhteen. Ja mitä nyt olen huomannut tässä viimeisen puolen vuoden aikana teidän blogeja lukiessa, niin terveellisen ruuan tekeminen ei ole yhtään enemmän aikaa vievää kuin minkään muunkaan. Oon siis itsekin niitä tehnyt, mutta nyt tuntuu jääneen vähemmälle.
Hyvä esimerkki, miten päiväni ovat menneet ruokailujen suhteen:
Tollanen on mun tosi tyypillinen päivä, jos olen iltavuorossa. Käytännössä mulla jää siis lounas väliin. En vaan ole osannut mahduttaa sitä mun päivään, tuntuu että menee koko aamu sekaisin jos pitää vielä joku lämmin ruoka vetässä naamariin.
Takaisin asiaan..
Mulla on nyt käytännössä neljä päivää suunnitella mun ruokia, valmistaa niitä, laittaa pakastimeen, pakata eväskippoihin, käydä taas kaupassa jne. Yritän keksiä nyt jonkin järkevän vaihtoehdon noille mun ainaisille leiville (okei 2 palaa leipää kuuluu mun aamupalaan, siitä en luovu). Pääruoat voisivat olla ihan perussettiä, kanaa tai jauhelihaa, pastaa/riisiä/perunaa, salaattia/wokki vihanneksia. Lisäksi lihalle voisi olla kastike, ja kun en ole mikään kastikemestari niin ihan perus purkkisetit voisi toimia. Ennen olin niitä jotenkin vastaan kun ne on niin eines kamaa, mutta jos saan niillä (ainakin näin aluksi) ruuista maistuvia niin what ever ihan sama! :D
Treeneistä sen verran, että ne aijon vetää ensi viikolla niin perkeleen hyvin ettei mitään tolkkua! Lisäksi kävisin mielellään koiran kanssa vähän pidemmillä lenkeillä jotta saisin sitä perus aerobista liikuntaa mukaan. Enkä vain siksi että saisin liikuntaa, vaan myös omasta vapaasta halustani lähden mielellään lompsimaan :)
Käytin yövuoroni hyväksi ja luin yhtä aivan helvetin inspiroivaa blogia fit fashionista. Inspiroiduin niin mielettömästi tämän mahtityypin teksteistä, että sain ihan uutta pontta (ainakin näin ajatuksen tasolla). Haluan saada kaikki irti tästä 12 viikon tapout jaksosta, josta on kulunut muuten jo 3 viikkoa, hui! Ruokavaliolle on nyt ehdottomasti tehtävä jotain, jotta pääsisin parempiin tuloksiin. Eikä sillä, että tavoittelisin nyt mahdollisimman suurta painonpudotusta, vaan erilaista peilikuvaa. Ymmärrän nyt ehkä oikeasti ensimmäistä kertaa (jep), että se vaaka ei ole todellakaan mikään absoluuttinen totuus. Miksi sen tajuamiseen meni näin kauan? No hitto vieköön siksi, etten ole koskaan ennen treenannut näin paljon kuin nyt. Ja koska treenaan nyt sen 6krt/vk eikä painoa ole lähtenyt kuin n. 1kg kolmen viikon aikana, niin en todellakaan voi jäädä suremaan mitään kilomääriä. Olen vetänyt treenit hyvällä sykkeellä, olen jopa innostunut niistä, kaloreita kun lasken niin ne ovat pyörineet siellä 1700-1800kcal paikkeilla. Eli kaiken järjen mukaan teen tämän nyt aika hyvin.
Ainut asia on se, että haluaisin muuttaa ruokavalioni sisältöä. Enemmän kasviksia, vähemmän leipää, lisää parempia rasvoja... Mun pitäisi nyt saada otettua itsestäni niskasta kiinni ja alkaa nähdä vähän enemmän vaivaa tuon ruoka-asian suhteen. Ja mitä nyt olen huomannut tässä viimeisen puolen vuoden aikana teidän blogeja lukiessa, niin terveellisen ruuan tekeminen ei ole yhtään enemmän aikaa vievää kuin minkään muunkaan. Oon siis itsekin niitä tehnyt, mutta nyt tuntuu jääneen vähemmälle.
Hyvä esimerkki, miten päiväni ovat menneet ruokailujen suhteen:
Klo 9.30 eka aamupala (elovenapuuro 35g + 100g raejuustoa 2%)
Treeni ~45min
Suihkuun
Klo 11.30 toinen aamupala (kahvi, ruisleipä x2, leipien päälle yhteensä oivariinia 20g, 1x kipparijuusto, 2x ohuen ohut leikkele, tomaattia n. 50g)
Klo 13-14 välillä töihin
Töissä kahvi, jos nälkä niin naukkailen jossain välissä kotonta tuomaa evästä (maitorahka 250g, ananasmurska prk, sokeriton mehukeitto 100g)
Klo 16.00 päivällinen, mitä sattuu olemaan tarjolla, yleensä ihan perusruokia. Lisäksi salaattia ½ lautasta, salaattikastike, lasi maitoa.
~Klo 20.00 loput eväästä (maitorahka setti^^)
~Klo 22.30 iltapala kotona (kaksi palaa ruisleipää eli sama setti kuin aamupala)
Tollanen on mun tosi tyypillinen päivä, jos olen iltavuorossa. Käytännössä mulla jää siis lounas väliin. En vaan ole osannut mahduttaa sitä mun päivään, tuntuu että menee koko aamu sekaisin jos pitää vielä joku lämmin ruoka vetässä naamariin.
Takaisin asiaan..
Mulla on nyt käytännössä neljä päivää suunnitella mun ruokia, valmistaa niitä, laittaa pakastimeen, pakata eväskippoihin, käydä taas kaupassa jne. Yritän keksiä nyt jonkin järkevän vaihtoehdon noille mun ainaisille leiville (okei 2 palaa leipää kuuluu mun aamupalaan, siitä en luovu). Pääruoat voisivat olla ihan perussettiä, kanaa tai jauhelihaa, pastaa/riisiä/perunaa, salaattia/wokki vihanneksia. Lisäksi lihalle voisi olla kastike, ja kun en ole mikään kastikemestari niin ihan perus purkkisetit voisi toimia. Ennen olin niitä jotenkin vastaan kun ne on niin eines kamaa, mutta jos saan niillä (ainakin näin aluksi) ruuista maistuvia niin what ever ihan sama! :D
Treeneistä sen verran, että ne aijon vetää ensi viikolla niin perkeleen hyvin ettei mitään tolkkua! Lisäksi kävisin mielellään koiran kanssa vähän pidemmillä lenkeillä jotta saisin sitä perus aerobista liikuntaa mukaan. Enkä vain siksi että saisin liikuntaa, vaan myös omasta vapaasta halustani lähden mielellään lompsimaan :)
lauantai 9. elokuuta 2014
Muutoskuvat!
O-ou. Päätin nyt repäistä ja pistää kauhugalleriaa pystyyn. Nyt on ehkä ensimmäistä kertaa se hetki, kun tämän uskallan tehdä ja voin vain todeta, että onhan tosta rungosta jokunen kilo sulanut ja kuoppa sekä kumpare tasoittunut. Vasemman puoleiset kuvat olen ottanut siis aivan projektin alussa tammikuussa 2014. Oikean puolimmaiset kuvat otettu heinäkuun 21.päivä. Oikean puolimmaiset kuvat ovat mulle myös vertailukuvia tapout-treeniä varten jotta voin verrata 12 viikon jälkeen, miten kroppa tulee muuttumaan.
Mutta takaisin noihin kuviin. Alkupaino tammikuussa 84,4kg. Toisessa kuvassa paino 76,1kg eli eroa yhteensä 8,3kg. Oon kiinteytynyt aika reilusti ja paino on lähtenyt oikeista paikoista. Enhän mä voi olla kuin tyytyväinen :)
Noita kuvia kun katsoo niin alkaa todellakin hahmottamaan, että ei perkele kuinka kroppa onkin muuttunut! Olen toki huomannut laihtuneeni aiemminkin mutta kyllä noissa kuvissa se jotenkin konkretisoituu. En TODELLAKAAN halua tuohon tammikuiseen takaisin enään IKINÄ! Vähättelen jos sanon että viihdyn nykyisessä kropassani paremmin kuin entisessä :D Väkisinkin tulee mieleen, että miksen ole tehnyt tänä aiemmin? Jos mulle oltais näytetty nämä kuvat vuosi sitten, olisin takuun varmasti aloittanut ainakin harkitsemaan vakavasti laihduttamista. Ei sitä tammikuussa voinut kuvitella sitä, miltä tulee heinäkuussa näyttämään. Ja oikeesti, en olisi uskonut että pystyn tähän ihan oikeesti. Nyt uskon, kun olen sen jo tehnyt. Toki matkaa on vielä jäljellä mutta tilanne on kyllä aivan eri kuin aiemmin. Tässä matkan varrella on tullut jopa sellainen asia mieleen, että missäköhän vaiheessa olen sitten oikeesti tyytyväinen kroppaani (enkä pelkästään silloin tällöin riippuen mitä on päällä tai mitä on syönyt)? Mitä jos en missään vaiheessa ole tyytyväinen vaan haluan aina olla laihempi tai lihaksikkaampi?
Katsotaan sitten 12.10 uudet muutoskuvat 12 viikon treenin jälkeen, veikkaan että jotain muutosta on todellakin luvassa! ;)
Mutta takaisin noihin kuviin. Alkupaino tammikuussa 84,4kg. Toisessa kuvassa paino 76,1kg eli eroa yhteensä 8,3kg. Oon kiinteytynyt aika reilusti ja paino on lähtenyt oikeista paikoista. Enhän mä voi olla kuin tyytyväinen :)
 |
| 2.1. - 21.7.14 (6kk 3vk) |
 |
| 2.1. - 21.7.14 (6kk 3vk) |
 |
| 2.1. - 21.7.14 (6kk 3vk) |
Seuraavaksi puhun siitä, mitä fiiliksiä muutoskuvat mussa herättää. Puhun omasta kropastani enkä arvostele muiden vartaloita tai niiden muotoja.
Noita kuvia kun katsoo niin alkaa todellakin hahmottamaan, että ei perkele kuinka kroppa onkin muuttunut! Olen toki huomannut laihtuneeni aiemminkin mutta kyllä noissa kuvissa se jotenkin konkretisoituu. En TODELLAKAAN halua tuohon tammikuiseen takaisin enään IKINÄ! Vähättelen jos sanon että viihdyn nykyisessä kropassani paremmin kuin entisessä :D Väkisinkin tulee mieleen, että miksen ole tehnyt tänä aiemmin? Jos mulle oltais näytetty nämä kuvat vuosi sitten, olisin takuun varmasti aloittanut ainakin harkitsemaan vakavasti laihduttamista. Ei sitä tammikuussa voinut kuvitella sitä, miltä tulee heinäkuussa näyttämään. Ja oikeesti, en olisi uskonut että pystyn tähän ihan oikeesti. Nyt uskon, kun olen sen jo tehnyt. Toki matkaa on vielä jäljellä mutta tilanne on kyllä aivan eri kuin aiemmin. Tässä matkan varrella on tullut jopa sellainen asia mieleen, että missäköhän vaiheessa olen sitten oikeesti tyytyväinen kroppaani (enkä pelkästään silloin tällöin riippuen mitä on päällä tai mitä on syönyt)? Mitä jos en missään vaiheessa ole tyytyväinen vaan haluan aina olla laihempi tai lihaksikkaampi?
Katsotaan sitten 12.10 uudet muutoskuvat 12 viikon treenin jälkeen, veikkaan että jotain muutosta on todellakin luvassa! ;)
Itsekäs vai itseään arvostava?
Aloin pohtimaan viimeistä vuotta elämässäni ja olen alkanut huomaamaan, että jotain on selvästi muuttunut. Mutta miten ja mistä johtuen?
Kerron hiukan taustaa minusta. Olen aiemmin kokenut itseni usein tiettyjen ihmisten seurassa jollain tapaa huonommaksi. En ole osannut arvostaa itseäni näiden ihmisten seurassa. Heidän seurassaan en ole pystynyt olemaan oma itseni, ja käytökseni on muuttunut epävarmaksi ja oloni on ollut kömpelö. Ero on selvä siihen verrattuna millainen olen silloin, kun ympärilläni on sellaisia ihmisiä, jotka mielestäni hyväksyvät minut juuri sellaisena kuin olen ja pitävät minua hyvänä tyyppinä.
Millainen sitten olen hyvien ystävien seurassa? Olen oikeastaan se porukan hauskuuttaja mutta myös järjen ääni. Toisinaan lähden helposti mukaan hölmöihin juttuihin ja jälkeen päin ihmettelen, että voi luoja mitä tuli taas tehtyä. Heitän yleensä todella paskaa läppää ja iloitsen siitä, jos saan ihmiset nauramaan. Olen usein hyvällä tuulella ja koen olevani ystävällinen. Huomaan, että hymyilen ihmisille hyväksyvästi enkä ole töykeä. Uusien tuttavuuksien kanssa en ole yhtä vapautunut vaan saatan tunnustella hiukan aluksi, millainen toinen on ja ollaanko samalla aaltopituudella. Toisaalta olen myös se kuka kuuntelee, pohtii asioita mielellään syvällisesti ja on valmis etsimään ratkaisuja erinäisiin asioihin. En kuitenkaan ole mikään pelastaja joka uhrautuu kaikkien vuoksi keinolla millä hyvänsä tai omalla kustannuksella. Arvostan itsenäisyyttä ja sitä, että otetaan toiset huomioon. En voi sietää sitä, jos puhutaan toisen päälle eikä kuunnella toista loppuun. En myöskään ymmärrä sitä, jos ihminen ei pysty asettumaan toisen asemaan vaan pyrkii aina tavoittelemaan omaa etuaan. Pyrin siihen, että asioista voisi puhua suoraan ja olen siinä mielessä yksioikoinen, turha draama ja asioiden pyörittely on turhaa jos asiat voidaan hoitaa yksinkertaisemmin.
Sitten minussa on myös toisenlainen puoli. Sellainen, joka ei osaa puolustaa itseään tai sano takaisin tilanteissa, joissa pitäisi olla toisen kanssa eri mieltä. Epävarma, joku miettii jatkuvasti sitä, kuinka tyhmältä varmasti näytän, onkohan paitani huonosti, näytän varmasti ulkopuoliselta. Tunnen oloni epämukavaksi enkä todellakaan vitsaile normaaliin tapaan vaan olen paljon hiljaisempi. Luen toisten ilmeitä ja löydän ihmisistä merkkejä siitä, etteihän he ole kiinnostuneita minusta. Ja kun tuntee olonsa tuollaiseksi, en todellakaan koe olevani helposti lähestyttävä.
Kun omaa käytöstään "joutuu" muuttamaan niin radikaalisti niin alkaa jossain vaiheessa väkisinkin miettimään, Mikä järki tässä on??
Monen vuoden ja monen mutkan jälkeen päätin katkaista tämän kierteen. Se vaati muun muassa yhden pitkäaikaisen kaverisuhteen päättymistä. Aluksi tätä oli vaikea käsitellä ja jouduin usein miettimään, miten minun pitäisi toimia. Pitäisikö minun kuitenkin yrittää sopia riita vai antaa vain yksinkertaisesti asian olla? Koin lopulta asian siten, etten pysty enää välejä pelastamaan, enkä toisaalta enää halunnutkaan.
Tämän ihmisen kanssa koin, että jouduin olemaa jatkuvasti varuillani niin tekemisieni kuin sanomisieni suhteen. Jatkuva epävarmuus siitä, milloin taas suututan toisen ja joudun pyytelemään anteeksi asioita, joita en kokenut syykseni. Jos yritin kertoa joskus sen, mitä minulle kuuluu, en saanut vastakaikua vaan puheenaiheen vaihdoksen toisen omiin asioihin. Tuntui, kuin toista ei olisi kiinnostanut pätkääkään, miten minulla menee tai mitä minä ajattelen.
Lopulta aloin pikku hiljaa hyväksymään tämän menetyksen. Aloin huomaamaan, että minun on jopa parempi olla ilman tätä ihmistä. Taakka oli vierähtänyt pois harteiltani kun huomasin, ettei minun tarvitse enää jatkuvasti miettiä, kelpaanko tällaisena vai en.
Helpotuksen tunne oli suunnaton. Aloin miettimään asioita, mitkä ovat elämässä oikeasti tärkeitä ja minkä eteen kannattaa tehdä töitä. Mitkä asiat taas ovat niitä, mitkä vaan kuluttavat ja rasittavat. Sain huomata, ettei sellaisia asioita kannata ylläpitää, vaan niistä pitää opetella luopumaan.
Ystävyyssuhteet eivät ole ikuisia. Mitä järkeä on viettää aikaa ihmisen kanssa, kenen kanssa ei ole hyvä olla ja ystävyyssuhteen ylläpito vaatii liikaa voimia. Eikö aikuisena voi itse päättää, kenen kanssa on tekemisissä (lukuunottamatta esim. työkavereita jne.). Ystävyys pelkästä velvollisuuden tunteesta on hullu ajatus, mikä ei mielestäni vastaa siihen, mitä ystävyydellä ylipäätään tarkoitetaan ja tavoitellaan.
Mikä sitten on muuttunut? Olen ymmärtänyt sen, että olen muuttunut enkä ole sama ihmisen kuin kymmenen vuotta sitten. Myös toiset ovat muuttuneet ja menneet omissa elämissään eteenpäin. Ihmisten muuttuessa ei välttämättä ole enää yhdistäviä tekijöitä ja ystävyys voi hiipua. Sen kanssa oppii elämään, ajan kanssa. Olen käyttänyt aivan liikaa aikaa murehtimalla sitä, kuinka saisin jotkut ystävyyssuhteet kestämään. Mutta eihän minun tarvitse. Viime vuosien varrella olen itsekin tutustunut uusiin ihmisiin, joiden kanssa minulla on yhdistäviä tekijöitä ja olemme samalla aaltopituudella. Totuus kuulostaa karulta, mutta on paljon helpompi luopua jostain vanhasta jos tilalle on jotain uutta mielekästä. Pätee ehdottomasti myös kaverisuhteissa.
Tällä hetkellä koen helpotusta siitä, etten enää stressaa niin paljon turhista asioista. Ajattelen enemmän siten että asioihin joihin pystyy ja on tarvetta vaikuttaa, niin niiden eteen kannattaa tehdä töitä. Jos jokin asia ei toimi, muuta se. Jos et halua kahvitella jonkun kanssa, niin älä sitten kahvittele. Pidä enemmän yhteyttä niihin ihmisiin, joiden seurassa oikeasti viihdyt. Tee sellaisia asioita, joista nautit. Älä odota jotain mikä tapahtuu vuoden päästä vaan nauti tästä päivästä. Elä siis enemmän hetkessä. Toki on hyvä tehdä itselleen tavoitteita, joiden eteen kannattaa tehdä töitä. Älä välitä muiden mielipiteistä vaan tee juuri siten miten itse haluat (okei perus käytöstavat huomioiden). Jos joku kritisoi tekemisiäsi tai ei ymmärrä sinua, älä lannistu. Äläkkä missään tapauksessa anna toisten ihmisten mielipiteiden vaikuttaa tekemisiisi. Jos jonkun mielestä on naurettavaa treenata hullun lailla tai vaikka kytätä syömisiä, niin So What, sulla on oma tavoite ja tiedät miksi teet sen. Toisen ei tarvitse ymmärtääkään.
Ja kun vihdoin huomaa päässeensä vanhoista kahleista irti, voi alkaa keskittyä tulevaan. Uusiin ihmisiin tutustuessa voit olla oma itsesi, he eivät tiedä millainen olet joskus aikaisemmin ollut.
En olisi vielä vuosi sitten uskonut, miten paljon asiat tulevat vuoden aikana muuttumaan. Mikä parasta, muutokset ovat olleet loppujen lopuksi todella hyviä. Olen oppinut hyväksymään, että asiat muuttuvat ja niin sen pitää ollakin. Viimeinen puolivuotinen on ollut ehdottoman merkittävässä roolissa. Painonpudotuksen myötä olen alkanut uskoa itseeni. Nykyisin olen paljon itsevarmempi ja huomaan päivä päivältä, ettei minun tarvitse miettiä ulkonäköäni negatiivisessa mielessä. Nykyään asiahan on niin, että peiliin katsoessa hymyilen ja katson että "Jee oon todellakin laihtunut!!!!". Laihtumisen myötä olen huomannut sen, että tämän projektin painopiste ei ollut todellakaan se vaa'an lukema, vaan palkinto tulee jostain aivan muusta :)
Kerron hiukan taustaa minusta. Olen aiemmin kokenut itseni usein tiettyjen ihmisten seurassa jollain tapaa huonommaksi. En ole osannut arvostaa itseäni näiden ihmisten seurassa. Heidän seurassaan en ole pystynyt olemaan oma itseni, ja käytökseni on muuttunut epävarmaksi ja oloni on ollut kömpelö. Ero on selvä siihen verrattuna millainen olen silloin, kun ympärilläni on sellaisia ihmisiä, jotka mielestäni hyväksyvät minut juuri sellaisena kuin olen ja pitävät minua hyvänä tyyppinä.
Millainen sitten olen hyvien ystävien seurassa? Olen oikeastaan se porukan hauskuuttaja mutta myös järjen ääni. Toisinaan lähden helposti mukaan hölmöihin juttuihin ja jälkeen päin ihmettelen, että voi luoja mitä tuli taas tehtyä. Heitän yleensä todella paskaa läppää ja iloitsen siitä, jos saan ihmiset nauramaan. Olen usein hyvällä tuulella ja koen olevani ystävällinen. Huomaan, että hymyilen ihmisille hyväksyvästi enkä ole töykeä. Uusien tuttavuuksien kanssa en ole yhtä vapautunut vaan saatan tunnustella hiukan aluksi, millainen toinen on ja ollaanko samalla aaltopituudella. Toisaalta olen myös se kuka kuuntelee, pohtii asioita mielellään syvällisesti ja on valmis etsimään ratkaisuja erinäisiin asioihin. En kuitenkaan ole mikään pelastaja joka uhrautuu kaikkien vuoksi keinolla millä hyvänsä tai omalla kustannuksella. Arvostan itsenäisyyttä ja sitä, että otetaan toiset huomioon. En voi sietää sitä, jos puhutaan toisen päälle eikä kuunnella toista loppuun. En myöskään ymmärrä sitä, jos ihminen ei pysty asettumaan toisen asemaan vaan pyrkii aina tavoittelemaan omaa etuaan. Pyrin siihen, että asioista voisi puhua suoraan ja olen siinä mielessä yksioikoinen, turha draama ja asioiden pyörittely on turhaa jos asiat voidaan hoitaa yksinkertaisemmin.
Sitten minussa on myös toisenlainen puoli. Sellainen, joka ei osaa puolustaa itseään tai sano takaisin tilanteissa, joissa pitäisi olla toisen kanssa eri mieltä. Epävarma, joku miettii jatkuvasti sitä, kuinka tyhmältä varmasti näytän, onkohan paitani huonosti, näytän varmasti ulkopuoliselta. Tunnen oloni epämukavaksi enkä todellakaan vitsaile normaaliin tapaan vaan olen paljon hiljaisempi. Luen toisten ilmeitä ja löydän ihmisistä merkkejä siitä, etteihän he ole kiinnostuneita minusta. Ja kun tuntee olonsa tuollaiseksi, en todellakaan koe olevani helposti lähestyttävä.
Kun omaa käytöstään "joutuu" muuttamaan niin radikaalisti niin alkaa jossain vaiheessa väkisinkin miettimään, Mikä järki tässä on??
Monen vuoden ja monen mutkan jälkeen päätin katkaista tämän kierteen. Se vaati muun muassa yhden pitkäaikaisen kaverisuhteen päättymistä. Aluksi tätä oli vaikea käsitellä ja jouduin usein miettimään, miten minun pitäisi toimia. Pitäisikö minun kuitenkin yrittää sopia riita vai antaa vain yksinkertaisesti asian olla? Koin lopulta asian siten, etten pysty enää välejä pelastamaan, enkä toisaalta enää halunnutkaan.
Tämän ihmisen kanssa koin, että jouduin olemaa jatkuvasti varuillani niin tekemisieni kuin sanomisieni suhteen. Jatkuva epävarmuus siitä, milloin taas suututan toisen ja joudun pyytelemään anteeksi asioita, joita en kokenut syykseni. Jos yritin kertoa joskus sen, mitä minulle kuuluu, en saanut vastakaikua vaan puheenaiheen vaihdoksen toisen omiin asioihin. Tuntui, kuin toista ei olisi kiinnostanut pätkääkään, miten minulla menee tai mitä minä ajattelen.
Lopulta aloin pikku hiljaa hyväksymään tämän menetyksen. Aloin huomaamaan, että minun on jopa parempi olla ilman tätä ihmistä. Taakka oli vierähtänyt pois harteiltani kun huomasin, ettei minun tarvitse enää jatkuvasti miettiä, kelpaanko tällaisena vai en.
Helpotuksen tunne oli suunnaton. Aloin miettimään asioita, mitkä ovat elämässä oikeasti tärkeitä ja minkä eteen kannattaa tehdä töitä. Mitkä asiat taas ovat niitä, mitkä vaan kuluttavat ja rasittavat. Sain huomata, ettei sellaisia asioita kannata ylläpitää, vaan niistä pitää opetella luopumaan.
Ystävyyssuhteet eivät ole ikuisia. Mitä järkeä on viettää aikaa ihmisen kanssa, kenen kanssa ei ole hyvä olla ja ystävyyssuhteen ylläpito vaatii liikaa voimia. Eikö aikuisena voi itse päättää, kenen kanssa on tekemisissä (lukuunottamatta esim. työkavereita jne.). Ystävyys pelkästä velvollisuuden tunteesta on hullu ajatus, mikä ei mielestäni vastaa siihen, mitä ystävyydellä ylipäätään tarkoitetaan ja tavoitellaan.
Mikä sitten on muuttunut? Olen ymmärtänyt sen, että olen muuttunut enkä ole sama ihmisen kuin kymmenen vuotta sitten. Myös toiset ovat muuttuneet ja menneet omissa elämissään eteenpäin. Ihmisten muuttuessa ei välttämättä ole enää yhdistäviä tekijöitä ja ystävyys voi hiipua. Sen kanssa oppii elämään, ajan kanssa. Olen käyttänyt aivan liikaa aikaa murehtimalla sitä, kuinka saisin jotkut ystävyyssuhteet kestämään. Mutta eihän minun tarvitse. Viime vuosien varrella olen itsekin tutustunut uusiin ihmisiin, joiden kanssa minulla on yhdistäviä tekijöitä ja olemme samalla aaltopituudella. Totuus kuulostaa karulta, mutta on paljon helpompi luopua jostain vanhasta jos tilalle on jotain uutta mielekästä. Pätee ehdottomasti myös kaverisuhteissa.
Tällä hetkellä koen helpotusta siitä, etten enää stressaa niin paljon turhista asioista. Ajattelen enemmän siten että asioihin joihin pystyy ja on tarvetta vaikuttaa, niin niiden eteen kannattaa tehdä töitä. Jos jokin asia ei toimi, muuta se. Jos et halua kahvitella jonkun kanssa, niin älä sitten kahvittele. Pidä enemmän yhteyttä niihin ihmisiin, joiden seurassa oikeasti viihdyt. Tee sellaisia asioita, joista nautit. Älä odota jotain mikä tapahtuu vuoden päästä vaan nauti tästä päivästä. Elä siis enemmän hetkessä. Toki on hyvä tehdä itselleen tavoitteita, joiden eteen kannattaa tehdä töitä. Älä välitä muiden mielipiteistä vaan tee juuri siten miten itse haluat (okei perus käytöstavat huomioiden). Jos joku kritisoi tekemisiäsi tai ei ymmärrä sinua, älä lannistu. Äläkkä missään tapauksessa anna toisten ihmisten mielipiteiden vaikuttaa tekemisiisi. Jos jonkun mielestä on naurettavaa treenata hullun lailla tai vaikka kytätä syömisiä, niin So What, sulla on oma tavoite ja tiedät miksi teet sen. Toisen ei tarvitse ymmärtääkään.
Ja kun vihdoin huomaa päässeensä vanhoista kahleista irti, voi alkaa keskittyä tulevaan. Uusiin ihmisiin tutustuessa voit olla oma itsesi, he eivät tiedä millainen olet joskus aikaisemmin ollut.
En olisi vielä vuosi sitten uskonut, miten paljon asiat tulevat vuoden aikana muuttumaan. Mikä parasta, muutokset ovat olleet loppujen lopuksi todella hyviä. Olen oppinut hyväksymään, että asiat muuttuvat ja niin sen pitää ollakin. Viimeinen puolivuotinen on ollut ehdottoman merkittävässä roolissa. Painonpudotuksen myötä olen alkanut uskoa itseeni. Nykyisin olen paljon itsevarmempi ja huomaan päivä päivältä, ettei minun tarvitse miettiä ulkonäköäni negatiivisessa mielessä. Nykyään asiahan on niin, että peiliin katsoessa hymyilen ja katson että "Jee oon todellakin laihtunut!!!!". Laihtumisen myötä olen huomannut sen, että tämän projektin painopiste ei ollut todellakaan se vaa'an lukema, vaan palkinto tulee jostain aivan muusta :)
maanantai 4. elokuuta 2014
2. Viikko yhteenveto kootuista selityksistä
Blogin nimestä poiketen luvassa on kootut selitykset tämän päivän punnitukseen liittyen. Tai siis ei ne mitään selityksiä ole, vaan hyviä perusteluita (!!Siinä eka selitys!!)
Syyttäisinkö helteitä vai lauantaina? Ehkä syytän molempia.. Eli vaaka näytti tänään 76,9kg, kun viikko sitten lukema taisi olla 75,8kg. Takana siis todella hyvä treeniviikko (kuusi treeniä ma-la) ja syömiset olivat viikolla ihan hyviä, kalorit pyörivät keskimäärin 1800kcal kieppeillä. Lauantaina tosin ruokailut olivat ihan järkyttävät, käytiin sinä päivänä kaksi kertaa ravintolassa syömässä, join sangriaa sekä olutta :D Yritin kovasti paikkailla lauantain törpöttelyä sunnuntaina, kun pesin meidän koko talon ikkunat sekä pesin matot. Uurastamiseen meni melkein 8h ja aika vähällä ruualla selvisin. Illalla käytiin vielä koiran kanssa lenkillä joten olin siinä toivossa, että olisin saanut edellisen päivän nesteet irrotettua.
Tosin, mulla on edelleen menkat, loppuvaiheessa mutta kuitenkin. Jokin tuossa painossa ei vaan nyt täsmää, huomenna mittaan kyllä painon uudestaan ja katson mitä se silloin näyttää.
Viikon treeneistä sen verran, että kunto on selkeästi kehittymässä parempaan. Lauantaina treenistä sain pohkeisiin aivan helvetinmoisen jumin päälle, ihan kipeää tekee kävelykin :D
Voiko kova treeni aiheittaa sen, että paino nousee? Apua tää menee jo niin överiksi, mutta jostain olen kyllä saanut sen käsityksen ja oma kokemuskin on osoittanut, että salipäivän jälkeen paino on suurempi kun edeltävänä päivänä. Ja siis voiko nää helteet aiheuttaa sitä, että paino on noussut??
Oon vissiin todella epätoivoinen, mutta olisin todella kovasti nähnyt tänään jopa 74kg lukemia, enkä todellakaan mitään 76,9kg!!
perjantai 1. elokuuta 2014
Miksi kannattaa aloittaa liikkuminen
Olen tässä viime päivinä miettinyt treenaamista ja siitä saatuja hyötyjä. Mulla on kohta kaksi viikkoa treeniä takana ja oon tehnyt pari huomiota siihen liittyen. Ekanakin, käytän treenin aikana Polar ft60 sykemittaria, mikä mittaa treenin tehon, kulutetut kalorit, maksimisykkeet jne. Olen tässä vähän ihmetellyt, että en kuluta tällä viikolla yhtä paljon kaloreita samasta treenistä kuin ensimmäisellä kerralla. Mietin tähän syitä ja koska en ole jaksanut lähteä asiaa sen tarkemmin tutkimaan, niin tein omia johtopäätöksiä (tietämättä siis yhtään, pitävätkö ne paikkaansa!!)
Esim.
Eka treeni "Cross Core Compat"- ekalla viikolla paloi 336kcal, nyt 299kcal. Kaloreista rasvaa viime viikolla 28%, nyt 31%.
"Plyo"- treenissä paloi ekalla viikolla 425kcal, nyt 350kcal. Kaloreista rasvaa viime viikolla 22%, nyt 28%.
Veikkaan, että olisiko mun kunto voinut kasvaa tässä välissä sen verran (alkukunto oli siis todella kehno) että en tällä viikolla rasittunut samasta treenistä yhtä paljon kuin viime viikolla? Toinen vaihtoehto on toki, etten treenannut yhtä kovalla temmolla, mutta en kyllä voi väittää että olisin todellakaan löysäillyt kumpanakaan viikkona! Mietin myös sitä, että jos esim. 50kg ja 100kg painavat henkilöt juoksevat esim. 1km, niin voisi kuvitella että 100kg painava kuluttaisi väkisinkin enemmän kaloreita kuin puolet kevyempi? Tai jos ammattiurheilija juoksisi saman matkan, ei hänkään rasittuisi samasta matkasta yhtä paljon kuin vaikka kokematon juoksija.
Rasvanpolttokyky on ilmeisesti parantunut jo tässä ajassa, eli keho on varmaan nyt jonkinlaisessa laihdutus modessa :)
Hyvät lukijat, onko kellään tähän asiaan liittyen viisaampaa tietoa?
Sitten muita liikunnasta saatuja hyötyjä. Oon huomannut jo toisen viikon aikana, että pystyn tekemään tiettyjä liikkeitä selkeästi paremmin kuin ekalla viikolla. Olen alkanut tekemään esim. miesten punnerruksia liikkeen aluksi, ja tarpeen mukaan pudotan polvet maahan. Käsien varassa oleminen on mulle edelleen raskasta, mun kädet eivät ole selvästikkään tehty kannattelemaan tämän painoista kroppaa :D Myös kaikki hypyt ovat rankkoja, toivottavasti ne helpottuvat kun paino tippuu ja jaloilla ei ole niin paljon painoa kannettavana. Mutta takaisin niihin hyötyihin... En hengästy enää yhtä rankasti kuin ekalla viikolla, eli kunto on kehittymässä parempaan suuntaan :) Pysyn myös paremmin "muiden" perässä ja kun liikkeet ovat tutumpia, saan niistä enemmän tehoa irti.
Ja pakkohan se on erikseen mainittava, että liikunnan ehdoton ykköshyöty on sen vaikutus vartaloon ja sen muotoihin! Vaikkei paino ole tullut vielä paljoa alas, oon selvästi huomannut jotain muutoksia ainakin vatsan kohdalla. Ja älkää huoliko, tulossa on vielä Ennen ja jälkeen-kuvia kropasta, muttei ihan vielä ;)
Muita hyötyjä ovat tietysti parempi olo, jaksaa paremmin arjen haasteissa ja voi yleisesti ottaen paremmin. Mitenköhän muuten juoksumatto sujuisi tämän 12 viikon jälkeen, veikkaan että matto rullaa jalkojen alla hiukan eri tahtiin kuin aikaisemmin.. :)
Sen olen huomannut, että treenin jälkeen on todella hyvä fiilis ja oikeasti (en huijaa), mutta iltaisin joka ODOTAN seuraavan päivän treeniä, siis mitä hittoa??! Toki treenit ovat rankkoja ja niiden aikana ei todellakaan ole sellainen I love this! fiilis mutta se tunne, kun pääset treenin jälkeen suihkuun, ahh! Mähän kuljetan puhelintani poppisoittimena jopa suihkuun asti, siinä sitten peseydyn Notorius bigin tai vaikka Aviciin tahdissa :D kannattaa kokeilla, suosittelen lämpimästi! Treenin jälkeen olo on yleensä parin tunnin ajan aika loistava.
Mitä muita hyötyjä olette huomanneet saavanne liikunnasta? :)
Esim.
Eka treeni "Cross Core Compat"- ekalla viikolla paloi 336kcal, nyt 299kcal. Kaloreista rasvaa viime viikolla 28%, nyt 31%.
"Plyo"- treenissä paloi ekalla viikolla 425kcal, nyt 350kcal. Kaloreista rasvaa viime viikolla 22%, nyt 28%.
Veikkaan, että olisiko mun kunto voinut kasvaa tässä välissä sen verran (alkukunto oli siis todella kehno) että en tällä viikolla rasittunut samasta treenistä yhtä paljon kuin viime viikolla? Toinen vaihtoehto on toki, etten treenannut yhtä kovalla temmolla, mutta en kyllä voi väittää että olisin todellakaan löysäillyt kumpanakaan viikkona! Mietin myös sitä, että jos esim. 50kg ja 100kg painavat henkilöt juoksevat esim. 1km, niin voisi kuvitella että 100kg painava kuluttaisi väkisinkin enemmän kaloreita kuin puolet kevyempi? Tai jos ammattiurheilija juoksisi saman matkan, ei hänkään rasittuisi samasta matkasta yhtä paljon kuin vaikka kokematon juoksija.
Rasvanpolttokyky on ilmeisesti parantunut jo tässä ajassa, eli keho on varmaan nyt jonkinlaisessa laihdutus modessa :)
 |
| Mun selkeä taulukko. Treenit numeroita vasemmalla, kulutetut kalorit, kaloreista rasvaa %, treeniaika |
Hyvät lukijat, onko kellään tähän asiaan liittyen viisaampaa tietoa?
Sitten muita liikunnasta saatuja hyötyjä. Oon huomannut jo toisen viikon aikana, että pystyn tekemään tiettyjä liikkeitä selkeästi paremmin kuin ekalla viikolla. Olen alkanut tekemään esim. miesten punnerruksia liikkeen aluksi, ja tarpeen mukaan pudotan polvet maahan. Käsien varassa oleminen on mulle edelleen raskasta, mun kädet eivät ole selvästikkään tehty kannattelemaan tämän painoista kroppaa :D Myös kaikki hypyt ovat rankkoja, toivottavasti ne helpottuvat kun paino tippuu ja jaloilla ei ole niin paljon painoa kannettavana. Mutta takaisin niihin hyötyihin... En hengästy enää yhtä rankasti kuin ekalla viikolla, eli kunto on kehittymässä parempaan suuntaan :) Pysyn myös paremmin "muiden" perässä ja kun liikkeet ovat tutumpia, saan niistä enemmän tehoa irti.
Ja pakkohan se on erikseen mainittava, että liikunnan ehdoton ykköshyöty on sen vaikutus vartaloon ja sen muotoihin! Vaikkei paino ole tullut vielä paljoa alas, oon selvästi huomannut jotain muutoksia ainakin vatsan kohdalla. Ja älkää huoliko, tulossa on vielä Ennen ja jälkeen-kuvia kropasta, muttei ihan vielä ;)
Muita hyötyjä ovat tietysti parempi olo, jaksaa paremmin arjen haasteissa ja voi yleisesti ottaen paremmin. Mitenköhän muuten juoksumatto sujuisi tämän 12 viikon jälkeen, veikkaan että matto rullaa jalkojen alla hiukan eri tahtiin kuin aikaisemmin.. :)
Sen olen huomannut, että treenin jälkeen on todella hyvä fiilis ja oikeasti (en huijaa), mutta iltaisin joka ODOTAN seuraavan päivän treeniä, siis mitä hittoa??! Toki treenit ovat rankkoja ja niiden aikana ei todellakaan ole sellainen I love this! fiilis mutta se tunne, kun pääset treenin jälkeen suihkuun, ahh! Mähän kuljetan puhelintani poppisoittimena jopa suihkuun asti, siinä sitten peseydyn Notorius bigin tai vaikka Aviciin tahdissa :D kannattaa kokeilla, suosittelen lämpimästi! Treenin jälkeen olo on yleensä parin tunnin ajan aika loistava.
Mitä muita hyötyjä olette huomanneet saavanne liikunnasta? :)
maanantai 28. heinäkuuta 2014
Viikko yhteenveto
Koin tarpeelliseksi kirjoittaa vielä pientä koontia ekasta viikosta, vaikka yhteenvetoa jo kirjoittelinkin edellisessä postauksessa. Sain nimittäin ensimmäistä kertaa hyvää palautetta sykemittarilta, joten pitäähän siitä kirjoittaa :D
Viime viikolla tuli treenattua 5h 25min, joka sisältää 6 Tapout treeniä ja hikipäissä imurointia. Koiran lenkeille en ottanut sykemittaria mukaan, joten ne eivät sisälly tuohon tuntimäärään. Kaloreita paloi 1971kcal mikä on ihan kivasti. Täytyy myöntää että hieman kyllä petyin tuohon kulutukseen, olin kuvitellut että yhdessä treenissä palaisi ainakin se 500kcal. Parhaimmassa treenissä kului "vain" 425kcal ja treeni kesti 51min.
Sitten ruokapuoleen. Koin olevani etenkin iltaisin nälkäinen, ja se kyllä kostautui hurjana ruokahimona. Kalorit heiluivat siis aika pitkälti siellä 1700-2000kcal liepeillä. Toki treenatessa kuluu kaloreita ja vie aikaa totutella kroppa tähän tahtiin, enkä siis haluaisi hirveästi panikoida noista kaloreista, peruskulutus on kuitenkin siellä 2300kcal paikkeilla (kai?). Vettä olen kiskonut sen 3 l päivässä ja näillä keleillä se ei ole tuottanut ongelmaa.
Entä tulokset? Paino oli viikko sitten 76,1kg, nyt vaaka näyttää 75,7kg eli paino on tullut alas -0,4kg. Haluan vielä painottaa, että menkat ovat alkamassa ja takana on kaksi yövuoroa, joten kovin tarkka tuo paino ei siis ole turvotuksen vuoksi. Ja tosiaan! Painoindeksi on jälleen alle 30 eli 29,9, JEEEE!!!!! Toi lukuhan ei loppupeleissä merkitse mitään eikä vaikuta mihinkään, mutta kyllä se silti hienolta tuntuu kun en ole enää virallisesti "merkittävästi ylipainoinen" :)
Edessä vielä 11 viikkoa. Kertaakaan ei ole vielä tullut fiilistä, että jättäisin leikin kesken. Se fiilis tulee vielä varmasti jos entiset merkit pitävät paikkaansa :D Toivon, että tulokset pitäisivät motivaatiota yllä ja saisin aina uutta intoa jatkaa tätä hommaa. Myös kunnon kohotessa treeneistä tulee varmasti pikku hiljaa erilaisia, kun jaksaa tehdä liikkeet puhtaammin (eikä polvet maassa). Projektia auttaa myös ihan törkeästi se, että mies on samassa veneessä mukana. On tosi kiva jakaa ajatuksia ja vinkkejä tehdyistä treeneistä jonkun kanssa :)
Lämmintä alkavaa viikkoa kaikille!
Viime viikolla tuli treenattua 5h 25min, joka sisältää 6 Tapout treeniä ja hikipäissä imurointia. Koiran lenkeille en ottanut sykemittaria mukaan, joten ne eivät sisälly tuohon tuntimäärään. Kaloreita paloi 1971kcal mikä on ihan kivasti. Täytyy myöntää että hieman kyllä petyin tuohon kulutukseen, olin kuvitellut että yhdessä treenissä palaisi ainakin se 500kcal. Parhaimmassa treenissä kului "vain" 425kcal ja treeni kesti 51min.
Sitten ruokapuoleen. Koin olevani etenkin iltaisin nälkäinen, ja se kyllä kostautui hurjana ruokahimona. Kalorit heiluivat siis aika pitkälti siellä 1700-2000kcal liepeillä. Toki treenatessa kuluu kaloreita ja vie aikaa totutella kroppa tähän tahtiin, enkä siis haluaisi hirveästi panikoida noista kaloreista, peruskulutus on kuitenkin siellä 2300kcal paikkeilla (kai?). Vettä olen kiskonut sen 3 l päivässä ja näillä keleillä se ei ole tuottanut ongelmaa.
Entä tulokset? Paino oli viikko sitten 76,1kg, nyt vaaka näyttää 75,7kg eli paino on tullut alas -0,4kg. Haluan vielä painottaa, että menkat ovat alkamassa ja takana on kaksi yövuoroa, joten kovin tarkka tuo paino ei siis ole turvotuksen vuoksi. Ja tosiaan! Painoindeksi on jälleen alle 30 eli 29,9, JEEEE!!!!! Toi lukuhan ei loppupeleissä merkitse mitään eikä vaikuta mihinkään, mutta kyllä se silti hienolta tuntuu kun en ole enää virallisesti "merkittävästi ylipainoinen" :)
Edessä vielä 11 viikkoa. Kertaakaan ei ole vielä tullut fiilistä, että jättäisin leikin kesken. Se fiilis tulee vielä varmasti jos entiset merkit pitävät paikkaansa :D Toivon, että tulokset pitäisivät motivaatiota yllä ja saisin aina uutta intoa jatkaa tätä hommaa. Myös kunnon kohotessa treeneistä tulee varmasti pikku hiljaa erilaisia, kun jaksaa tehdä liikkeet puhtaammin (eikä polvet maassa). Projektia auttaa myös ihan törkeästi se, että mies on samassa veneessä mukana. On tosi kiva jakaa ajatuksia ja vinkkejä tehdyistä treeneistä jonkun kanssa :)
Lämmintä alkavaa viikkoa kaikille!
lauantai 26. heinäkuuta 2014
Eka viikko takana
Olipahan kuuma viikko! :D Takana siis kuusi treeniä, joihin kului yli 5h ja kaloreita paloi n. 1900kcal. En rehellisesti sanottuna olisi uskonut, että tulen jopa pitämään tästä touhusta. Treenit ovat menneet sinänsä kivasti, että olen tehnyt ne hyvällä fiiliksellä eikä treenin aloittaminen ole ollut vaivalloista, päinvastoin. Treenien jälkeen olo on ollut loistava, en ole varmaan ikinä liikkunut näin paljon kuin tällä viikolla..
Ainut haaste tässä on ollut se, että vielä en ole tarpeeksi hyvässä kunnossa, että pystyisin tekemään kaikki ohjelmiin kuuluvia liikkeitä. Hyvä esimerkki on miesten punnerrukset, joita täytyy tehdä oikeastaan joka treenissä vähän väliä. Ja jos ei punnerreta, ollaan sitten ihan muuten vaan käsien ja jalkaterien varassa :D Olen joutunut olemaan paljon siis polvet maassa, eikä siinä asennossa saa todellakaan kaikkia tehoja irti. Nyt siis odottelen kovasti, että treenien myötä yläkroppa ja etenkin kädet vahvistuvat sen verran, että pystyn tekemään liikkeet puhtaammin :)
Jäljellä siis 11 viikkoa tätä menoa, ja tuskin maltan odottaa tästä ansaittuja tuloksia! Ruokavaliota täytyy kyllä hioa, oon syönyt muutamina päivinä vähän liikaa, vaikkei varsinaisesti herkkuja ole mennyt kuin yksi (rullakebab kun ei jaksettu tehdä ruokaa...). Yhtenä iltana käytiin myös ravintolassa miehen kanssa, mutta meillä oli kyllä syy juhlaan joten tätä en kadu :)
tiistai 22. heinäkuuta 2014
Miksi juuri Tapout?
Näitä syitä joutuu miettimään toden teolla, jos haluaa tosiaan viettää 90 päivää treenaten kuutena päivänä viikossa. Ja syyt pitää olla sellaisia, että ne todella motivoi juuri itseään. Tässä minua motivoivat asiat:
1. Hyvä kroppa
Kukapa ei haluaisi hyvää kroppaa, missä viihtyy ja on hyvä olla. Hyvän kropan myötä itsetunto vahvistuu, on yleisesti ottaen tyytyväisempi itseensä ja ennen kaikkea, on terveempi!
2. Paino putoaa
Tämähän mulla on alunperin ollut tavoitteena, kun olen tammikuussa aloittanut laihduttamisen. Painoa putosi melkein 10kg, mutta se ei riitä. Tällä menetelmällä en pelkästään laihdu, vaan saan myös lihasta kroppaan enkä löysää ja kuihtunutta vartta.
3. 50 min. päivässä
Sen enempää tämä ei vaadi. Teen treenin kotona oman aikataulun mukaan. Jokaisella on mahdollisuus antaa itselleen tuon verran aikaa päivässä jos vain haluaa!
4. Kunto kasvaa
Mikä on ärsyttävämpää, kun huono yleiskunto ja sen kanssa rämpiminen. Tällä treenillä lihakset kehittyy ja yleiskunto paranee, joten jatkossa muukin liikunta on helpompaa.
5. Saa syödä normaalisti
Tämä tarkoittaa mun kohdalla siis sitä, että lasken kaloreita (minkä aloitin taas reilu viikko sitten). Päivittäinen kaloritavoite on n. 1600kcal, mutta voi olla suurempikin jos kiva treeni tuntuu sitä vaativan. Tämä näkökulma myös sen takia, koska ehdin miettiä jo pussikeitto dieetille ryhtymistä (mikä olisi myös pudottanut painoa). Kun treenaan niin paljon, ei minun tarvitse luopua ruoasta vaan päinvastoin, saan todellakin syödä kunhan syön terveellisesti!
6. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla
Eli laihdun ja saan paremman kropan. Tämä on musta niin täydellinen paketti, että eihän sitä voi muuta kun lähteä tavoittelemaan!
Onko olemassa parempaa asiaa, kun tehdä itselleen palvelus ja tehdä asioita omaksi parhaakseen? Joa tiedän mitä haluan, miksi en vain tekisi niin? Eihän kukaan muu halua mulle parasta kun minä itse.
1. Hyvä kroppa
Kukapa ei haluaisi hyvää kroppaa, missä viihtyy ja on hyvä olla. Hyvän kropan myötä itsetunto vahvistuu, on yleisesti ottaen tyytyväisempi itseensä ja ennen kaikkea, on terveempi!
2. Paino putoaa
Tämähän mulla on alunperin ollut tavoitteena, kun olen tammikuussa aloittanut laihduttamisen. Painoa putosi melkein 10kg, mutta se ei riitä. Tällä menetelmällä en pelkästään laihdu, vaan saan myös lihasta kroppaan enkä löysää ja kuihtunutta vartta.
3. 50 min. päivässä
Sen enempää tämä ei vaadi. Teen treenin kotona oman aikataulun mukaan. Jokaisella on mahdollisuus antaa itselleen tuon verran aikaa päivässä jos vain haluaa!
4. Kunto kasvaa
Mikä on ärsyttävämpää, kun huono yleiskunto ja sen kanssa rämpiminen. Tällä treenillä lihakset kehittyy ja yleiskunto paranee, joten jatkossa muukin liikunta on helpompaa.
5. Saa syödä normaalisti
Tämä tarkoittaa mun kohdalla siis sitä, että lasken kaloreita (minkä aloitin taas reilu viikko sitten). Päivittäinen kaloritavoite on n. 1600kcal, mutta voi olla suurempikin jos kiva treeni tuntuu sitä vaativan. Tämä näkökulma myös sen takia, koska ehdin miettiä jo pussikeitto dieetille ryhtymistä (mikä olisi myös pudottanut painoa). Kun treenaan niin paljon, ei minun tarvitse luopua ruoasta vaan päinvastoin, saan todellakin syödä kunhan syön terveellisesti!
6. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla
Eli laihdun ja saan paremman kropan. Tämä on musta niin täydellinen paketti, että eihän sitä voi muuta kun lähteä tavoittelemaan!
Onko olemassa parempaa asiaa, kun tehdä itselleen palvelus ja tehdä asioita omaksi parhaakseen? Joa tiedän mitä haluan, miksi en vain tekisi niin? Eihän kukaan muu halua mulle parasta kun minä itse.
sunnuntai 20. heinäkuuta 2014
Nyt alkaa treeni!
Olen nyt noin viikon ajan suunnitellut ja pyöritellyt tätä asiaa päässäni. Koen vahvasti, että kaipaan elämääni jotain uusia tuulia ja projektin, johon voin sitoutua ja keskittää ajatukseni. Jotain, millä on selkeä alku ja loppu ja jokin päämäärä. Olen listaillut plussia ja miinuksia paperille ja miettinyt, onko minun mahdollista sitoutua tähän. Itseasiassa tein lopullisen päätöksen tästä reilu puoli tuntia sitten. Helppoa tästä ei todellakaan tule, mutta jos tämä blogi ja täältä saama tuki auttaisi minua pysymään tässä kiinni ja toki myös mieheltä saama tuki ja tsemppi auttaisi.
Eli aloitan huomenna 90 päivää kestävän Tapoutin, joka sisältää n. kuutena päivänä viikossa n. 45-55 min. kestävän treenin. Treeni tehdään kotona telkkarin ääressä huhkien. Välineitä ovat mm. vastuskuminauhat ja jumppapatja. Treeni on todella rankkaa ja sykettä nostettavaa ja liikkeiden idea on siinä, että oman kehon paino on vastuksena.
Tulen tarvitsemaan tähän hommaan tukea, ja olenkin aika onnekas koska mieheni aloittaa tämän myös huomenna. Tällä kertaa tämä treeni ei jää kolmen viikon mittaiseksi vaan homma viedään loppuun. Haluan saada KERRANKIN kokemuksen siitä, että pystyn kovasti halutessani viemään tällaisen asian loppuun enkä heitä hanskoja tiskiin heti, kun alkaa vähän tympimään. Koen todella tarvitsevani sellaista onnistumista. En tosin koe, että olisin aina epäonnistunut kaikessa, mutta mitä liikuntaan tai laihduttamiseen tulee, ei super suuria onnistumisia ole kovin monia.
Tämä on minulle tosi iso juttu, ja pelkään kuollakseni että tämä ei tule menemään kovin täydellisesti. Mutta kun tätä nyt täällä kovaan ääneen julistan niin voi se vähän enemmän mua potkia eteenpäin. Kaikkihan on kuitenkin aina lopulta itsestä kiinni.
Eli aloitan huomenna 90 päivää kestävän Tapoutin, joka sisältää n. kuutena päivänä viikossa n. 45-55 min. kestävän treenin. Treeni tehdään kotona telkkarin ääressä huhkien. Välineitä ovat mm. vastuskuminauhat ja jumppapatja. Treeni on todella rankkaa ja sykettä nostettavaa ja liikkeiden idea on siinä, että oman kehon paino on vastuksena.
Tulen tarvitsemaan tähän hommaan tukea, ja olenkin aika onnekas koska mieheni aloittaa tämän myös huomenna. Tällä kertaa tämä treeni ei jää kolmen viikon mittaiseksi vaan homma viedään loppuun. Haluan saada KERRANKIN kokemuksen siitä, että pystyn kovasti halutessani viemään tällaisen asian loppuun enkä heitä hanskoja tiskiin heti, kun alkaa vähän tympimään. Koen todella tarvitsevani sellaista onnistumista. En tosin koe, että olisin aina epäonnistunut kaikessa, mutta mitä liikuntaan tai laihduttamiseen tulee, ei super suuria onnistumisia ole kovin monia.
Tämä on minulle tosi iso juttu, ja pelkään kuollakseni että tämä ei tule menemään kovin täydellisesti. Mutta kun tätä nyt täällä kovaan ääneen julistan niin voi se vähän enemmän mua potkia eteenpäin. Kaikkihan on kuitenkin aina lopulta itsestä kiinni.
Jälleen yksi 1. VIIKKORAPORTTI
Tää alkaa olla jo huvittavaa kum aina tulee uusi ensimmäinen viikkoraportti mutta menköön :D Paino putosi ekalla viikolla -1,0kg. Eli kyllähän tämä ruokien laskeskelu todellakin tuottaa tulosta. On ilmiselvää, että söin aiemmin liikaa, koska paino hipui pikku hiljaa ylöspäin.
En tee nyt tarkempaa laskentaa viikon kaloreista, mutta n. 1600kcal olen syönyt päivässä.
Luin äsken blogia, jossa nainen pudotti 3.5kk aikana melkein 35kg Cambridge-ohjelmalla. Tuli taas hirmu hinku kokeilla jotain vastaavaa (itsehän olen muutaman viikon ollut kyseisellä ohjelmalla vuonna 2010). Mietin myös tap out- treenin aloittamista joka olisi myös aika rankka veto, eli tässä pitäisi varmaan nyt vähän kelailla ja rauhassa miettiä ilman hosumista. Kovasti kaipaan nyt jotain uutta tähän hommaan ja yleensäkin uutta projektia :)
En tee nyt tarkempaa laskentaa viikon kaloreista, mutta n. 1600kcal olen syönyt päivässä.
Luin äsken blogia, jossa nainen pudotti 3.5kk aikana melkein 35kg Cambridge-ohjelmalla. Tuli taas hirmu hinku kokeilla jotain vastaavaa (itsehän olen muutaman viikon ollut kyseisellä ohjelmalla vuonna 2010). Mietin myös tap out- treenin aloittamista joka olisi myös aika rankka veto, eli tässä pitäisi varmaan nyt vähän kelailla ja rauhassa miettiä ilman hosumista. Kovasti kaipaan nyt jotain uutta tähän hommaan ja yleensäkin uutta projektia :)
maanantai 14. heinäkuuta 2014
Ensi askeleita
Perjantaina aloitettu kalorikyttäys on lähtenyt yllättävän kivasti käyntiin. Oon saanut (lauantain juhlista huolimatta) kalorit pysymään aika hyvissä lukemissa, tavoitteena siis pitää kalorit siinä 1600kcal hujakoilla/ päivä.
Eilen olin tekemässä itselleni välipalaa (maitorahka, ananasmurska, mehukeitto, karpalomehu) ja mehujen ja keittojen jälkeen tajusin, etten katsonut yhtään paljonko niitä oikein laitoin. Vähän siis joutuu keskittymään tähän touhuun, koska näköjään suht helposti tuppaa unohtumaan tämä vanha/uusi meininki..
Tajusin myös, että olin syönyt viime viikkoina ihan liikaa. Siitä ei pääse mihinkään. Toki tiesin sen jo vaa'an lukeman perusteella, mutta nyt uudelleen orientoituna sen huomaa selvästi.
Vettä olen kiskonut kiitettävään tahtiin, päivässä uppoaa vähintän 2 litraa ja eilen meni jopa 3 litraa mikä on tavoitteena.
Motivaatiosta vielä, että kyllä se taas kummasti palkitsee kun on saanut vedettyä hyvän päivän eikä ole tullut rohmuttua ties mitä. Eli vaikka aloittaminen tuntua vastenmieliseltä niin kyllä tää touhu on taas ihan OK :)
Eilen olin tekemässä itselleni välipalaa (maitorahka, ananasmurska, mehukeitto, karpalomehu) ja mehujen ja keittojen jälkeen tajusin, etten katsonut yhtään paljonko niitä oikein laitoin. Vähän siis joutuu keskittymään tähän touhuun, koska näköjään suht helposti tuppaa unohtumaan tämä vanha/uusi meininki..
Tajusin myös, että olin syönyt viime viikkoina ihan liikaa. Siitä ei pääse mihinkään. Toki tiesin sen jo vaa'an lukeman perusteella, mutta nyt uudelleen orientoituna sen huomaa selvästi.
Vettä olen kiskonut kiitettävään tahtiin, päivässä uppoaa vähintän 2 litraa ja eilen meni jopa 3 litraa mikä on tavoitteena.
Motivaatiosta vielä, että kyllä se taas kummasti palkitsee kun on saanut vedettyä hyvän päivän eikä ole tullut rohmuttua ties mitä. Eli vaikka aloittaminen tuntua vastenmieliseltä niin kyllä tää touhu on taas ihan OK :)
perjantai 11. heinäkuuta 2014
Kyllä se nyt vaikuttaa siltä....
...että en osaa pudottaa painoa ilman apukeinoja ja kalorien laskenta alkaa TAAS. En voi sanoa muuta kun että VOI PASKA :D
Tässä oli nyt kaksi viikkoa armon aikaa kokeilla vielä kerran, että tuleeko tästä painonpudottamisesta yhtään mitään jos en laske jokaista suu palaa. Lopputulos, ei tule. Paino ei hievahdakaan alaspäin, syön siis selvästi liikaa enkä myöskään liiku tarpeeksi. Turhauttaa todella paljon, kun olen tällanen saamaton laiska paska, mutta onneksi löytyy ässä vielä hihasta (käytetty tosin jo kertaalleen) mutta jos se on todettu toimivaksi keinoksi, niin miksi en jatkaisi sitten sillä tyylillä. Kyllähän se taas puulta maistuu eikä yhtään kiinnostaisi alkaa punnitsemaan (siis voi paska!!) jokaista suupalaa ja pohtimaan töissä "hmm.. paljonkohan tämä vitun peruna painaa" mutta täytyy nyt vaan nähdä se hyöty mikä siitä tulee vaivan palkaksi. Itseäni vartenhan sen teen, joten kyllä se sinänsä on kannattavaa, kai..
Odotan jo innolla taas sitä, että vaaka alkaa näyttämään parempia lukemia ja pääsen taas vauhtiin tässä touhussa. Pääsinhän tällä tyylillä eteenpäin keväälläkin, joten miksi ei onnistuisi nytkin? Ja se hyvä fiilis minkä saan, kun päivän päätteeksi kalorimäärät näyttää about 1600kcal ja vois tyytyväisenä hymyillä, kun päivän ruoat koostuvat hyvistä seteistä eikä mistään pizzoista tms.
Hurjaa vakuuttelua ja uudelleen motivoitumista siis täällä suunnalla :D
Tässä oli nyt kaksi viikkoa armon aikaa kokeilla vielä kerran, että tuleeko tästä painonpudottamisesta yhtään mitään jos en laske jokaista suu palaa. Lopputulos, ei tule. Paino ei hievahdakaan alaspäin, syön siis selvästi liikaa enkä myöskään liiku tarpeeksi. Turhauttaa todella paljon, kun olen tällanen saamaton laiska paska, mutta onneksi löytyy ässä vielä hihasta (käytetty tosin jo kertaalleen) mutta jos se on todettu toimivaksi keinoksi, niin miksi en jatkaisi sitten sillä tyylillä. Kyllähän se taas puulta maistuu eikä yhtään kiinnostaisi alkaa punnitsemaan (siis voi paska!!) jokaista suupalaa ja pohtimaan töissä "hmm.. paljonkohan tämä vitun peruna painaa" mutta täytyy nyt vaan nähdä se hyöty mikä siitä tulee vaivan palkaksi. Itseäni vartenhan sen teen, joten kyllä se sinänsä on kannattavaa, kai..
Odotan jo innolla taas sitä, että vaaka alkaa näyttämään parempia lukemia ja pääsen taas vauhtiin tässä touhussa. Pääsinhän tällä tyylillä eteenpäin keväälläkin, joten miksi ei onnistuisi nytkin? Ja se hyvä fiilis minkä saan, kun päivän päätteeksi kalorimäärät näyttää about 1600kcal ja vois tyytyväisenä hymyillä, kun päivän ruoat koostuvat hyvistä seteistä eikä mistään pizzoista tms.
Hurjaa vakuuttelua ja uudelleen motivoitumista siis täällä suunnalla :D
lauantai 28. kesäkuuta 2014
Yllätyskäänne
Tänään tapahtui jotain niin hämmentävää pitkästä aikaan! Olin siis töissä lounaalla. Olin syönyt jauhelihakeittoa ja kaksi viipaletta ruisleipää ja suunnittelin, että ottaisin vielä jälkkäriksi pannaria vadelmahillolla. Olin jo hakenut itselleni pikku lautasen ja kävelin pannaria kohti käsi ojossa, KUNNES pysähdyin miettimään. Tuijotin siinä hetken aikaa pannaria ja kädessä olevaa lautasta ja kelasin että "hitto, jospa jättäisinkin ton pannarin väliin". Ja KYLLÄ, kiikutin lautasen päättäväisesti takaisin kaappiin olin aika hemmetin ylpee! :D
Olin totaalisen ihmeissäni omasta käytöksestä. Jotenkin tuli vain sellanen fiilis, että jostain on vain pakko kieltäytyä ja alkaa tekemään parempia valintoja. Olin ottanut kotonta evääksi rahka+ananas+mehukeitto setin jota härppäsin sitten vähän lounaan jälkeen ehkä noin 2dl ns. palan painikkeeksi. Ennen seuraavaa ruokaa vedän vielä loput siitä setistä.
Oikeesti haluan päästä eroon näistä kiloista. Olen jo nyt toki paljon tyytyväisempi kroppaani kuin puoli vuotta sitten ja olen selvästi laihtunut, mutta HALUAN LAIHTUA LISÄÄ. Ja mitä nyt olen kuullut ja ymmärtänyt, niin laihduttamisen aikana ei hirveesti kannattaisi syödä pannareita yms yms muita herkkuja montaa kertaa viikossa? Niin..
Vielä kun oppisin tässä projektin aikana ihan niitä normaaleja ruokailutapoja, joilla paino myös pysyisi tavoitteessa eikä tarvitsisi jatkuvasti yrittää laihduttaa parin kuukauden välein. Vielä pari päälimmäistä ajatusta tähän loppuun: haluan laihtua, haluan laihtua, haluan laihtua, ...
Olin totaalisen ihmeissäni omasta käytöksestä. Jotenkin tuli vain sellanen fiilis, että jostain on vain pakko kieltäytyä ja alkaa tekemään parempia valintoja. Olin ottanut kotonta evääksi rahka+ananas+mehukeitto setin jota härppäsin sitten vähän lounaan jälkeen ehkä noin 2dl ns. palan painikkeeksi. Ennen seuraavaa ruokaa vedän vielä loput siitä setistä.
Oikeesti haluan päästä eroon näistä kiloista. Olen jo nyt toki paljon tyytyväisempi kroppaani kuin puoli vuotta sitten ja olen selvästi laihtunut, mutta HALUAN LAIHTUA LISÄÄ. Ja mitä nyt olen kuullut ja ymmärtänyt, niin laihduttamisen aikana ei hirveesti kannattaisi syödä pannareita yms yms muita herkkuja montaa kertaa viikossa? Niin..
Vielä kun oppisin tässä projektin aikana ihan niitä normaaleja ruokailutapoja, joilla paino myös pysyisi tavoitteessa eikä tarvitsisi jatkuvasti yrittää laihduttaa parin kuukauden välein. Vielä pari päälimmäistä ajatusta tähän loppuun: haluan laihtua, haluan laihtua, haluan laihtua, ...
perjantai 27. kesäkuuta 2014
VIIKKORAPORTTI 3, korjausliikkeitä vailla?
Piti ihan istahtaa tietokoneelle näin työpäivän jälkeen, kun piti päästä purkamaan tuntoja. Takana nyt siis kolme viikkoa tätä projektin uudelleen käynnistelyä, entisen menettelyn sijaan en ole laskenut kaloreita ja tarkoitus oli kokeilla, pärjäänkö ns. omin avuin ilman turhaa stressiä ja jatkuvaa syömisten funtsailua.
Ja tämähän ei ole toiminut sitten ollenkaan. Alkupaino oli 77,2kg (jos nyt muistan oikein) ja kolmen viikon jälkeen paino tänään 77,1kg. Paino kävi ekan ja tokan viikon aikana 75,9kg mutta nyt on tullut +1,2kg viikossa. Ajattelin aamulla että voihan vittu, tätäkö tämä nyt sitten on!
Ei sillä, ettenkö tietäisi mistä hatusta lukema on repäisty. Juhannusherkut, sipsi varaston tyhjentelyä pitkin viikkoa, leivän mussuttamista... Yksi ilta (kun olin väsynyt aamuvuoron jälkeen) mulle tuli joku aivan älytön himo sapustaan. Söin yhden päivän aikana perus aamupalan, töissä normi lounaan, kotona rahka+ananas ja päivälliseksi kanapastaa ja salaattia. Sitten iski ruokahimo jota tyydytin aluksi puurolla ja raejuustolla, sitten salaatilla ja palalla ruisleipää, sitten 6 palaa raakasuklaata, lisäksi joululta jääneitä konvehteja ja jos en ihan väärin muista, paahdoin vielä illalla ruisleipää. Muistan vain, kun kalusin kaappeja ja yritin etsiä, vieläkö jotain herkkuja löytyisi, sairasta....
Jotain hyvää edes? No uuuu, kävin tiistaina salilla varmaan kuukauden tauon jälkeen. Olo oli aivan kaamea, koska vedin aivan hapoille ja hyvä etten taas oksentanut! :D Muuten sali oli tosi jees, ja menen kyllä taas uudestaan :) Ruokailuvälit olen osannut pitää aika fiksuina, töihin olen ottanut rahka+ananas välipaloja mikä on ollut kyllä aika jees. Kasviksia olen myös syönyt hyvän määrän. Aamupalan olen syönyt (puuroa raejuustoa kahvia ruisleipää) eli siinäkään ei ole valittamista.
Päätin, että kokeilen nyt VIELÄ KAHDEN VIIKON AJAN, onko tästä naisesta tällä meiningillä mihinkään vai ei. Ensi viikolla on menkat joten sen puoleen tsekkaan tätä vielä kaksi viikkoa. Ja oikeesti, jos kahden viikon päästä vaaka näyttää taas +77kg niin sitten laadin uuden sotasuunnitelman..
Ja tämähän ei ole toiminut sitten ollenkaan. Alkupaino oli 77,2kg (jos nyt muistan oikein) ja kolmen viikon jälkeen paino tänään 77,1kg. Paino kävi ekan ja tokan viikon aikana 75,9kg mutta nyt on tullut +1,2kg viikossa. Ajattelin aamulla että voihan vittu, tätäkö tämä nyt sitten on!
Ei sillä, ettenkö tietäisi mistä hatusta lukema on repäisty. Juhannusherkut, sipsi varaston tyhjentelyä pitkin viikkoa, leivän mussuttamista... Yksi ilta (kun olin väsynyt aamuvuoron jälkeen) mulle tuli joku aivan älytön himo sapustaan. Söin yhden päivän aikana perus aamupalan, töissä normi lounaan, kotona rahka+ananas ja päivälliseksi kanapastaa ja salaattia. Sitten iski ruokahimo jota tyydytin aluksi puurolla ja raejuustolla, sitten salaatilla ja palalla ruisleipää, sitten 6 palaa raakasuklaata, lisäksi joululta jääneitä konvehteja ja jos en ihan väärin muista, paahdoin vielä illalla ruisleipää. Muistan vain, kun kalusin kaappeja ja yritin etsiä, vieläkö jotain herkkuja löytyisi, sairasta....
Jotain hyvää edes? No uuuu, kävin tiistaina salilla varmaan kuukauden tauon jälkeen. Olo oli aivan kaamea, koska vedin aivan hapoille ja hyvä etten taas oksentanut! :D Muuten sali oli tosi jees, ja menen kyllä taas uudestaan :) Ruokailuvälit olen osannut pitää aika fiksuina, töihin olen ottanut rahka+ananas välipaloja mikä on ollut kyllä aika jees. Kasviksia olen myös syönyt hyvän määrän. Aamupalan olen syönyt (puuroa raejuustoa kahvia ruisleipää) eli siinäkään ei ole valittamista.
Päätin, että kokeilen nyt VIELÄ KAHDEN VIIKON AJAN, onko tästä naisesta tällä meiningillä mihinkään vai ei. Ensi viikolla on menkat joten sen puoleen tsekkaan tätä vielä kaksi viikkoa. Ja oikeesti, jos kahden viikon päästä vaaka näyttää taas +77kg niin sitten laadin uuden sotasuunnitelman..
maanantai 23. kesäkuuta 2014
VIIKKORAPORTTI 1.-2
Päätin aloittaa jälleen viikkoraportit ja kelasin että parasta alottaa ns. alusta nämä kirjoitukset, vaikka viikkoja onkin takana tammikuulta lähtien.
Eka ja toka viikko takana ilman kaloreiden laskemista tai ruoka-aineiden punnitsemista. Lähtöpaino oli 6.6. 77,2kg, ja 13.6 perjantaina vaaka näytti 75,9kg eli yht. -1,3kg. Ja tässähän on kyseessä nesteiden karistelua eikä niinkään laihtumista. Tokan viikon jälkeen tulos pysynyt prikulleen samana.
Viikot on mennyt aika rennosti töiden merkeissä. On ollut todella virkistävää kun ei ole tarvinnut merkkailla syömisiä mihinkään!! Mitä sitten olen syönyt? Tässä muutamia esimerkkejä, mitä nyt muistan :)
Eka ja toka viikko takana ilman kaloreiden laskemista tai ruoka-aineiden punnitsemista. Lähtöpaino oli 6.6. 77,2kg, ja 13.6 perjantaina vaaka näytti 75,9kg eli yht. -1,3kg. Ja tässähän on kyseessä nesteiden karistelua eikä niinkään laihtumista. Tokan viikon jälkeen tulos pysynyt prikulleen samana.
Viikot on mennyt aika rennosti töiden merkeissä. On ollut todella virkistävää kun ei ole tarvinnut merkkailla syömisiä mihinkään!! Mitä sitten olen syönyt? Tässä muutamia esimerkkejä, mitä nyt muistan :)
- aamupalaksi aina puuroa raejuustolla SEKÄ 2x ruisleipää päällisineen + kahvi
- Muutama rahkavälipala tai rahkaa iltapalaksi (mehukeiton, mustikoiden ja banaanin kera)
- Välipalaksi mansikoita ja tuoretta ananasta
- Pääruoaksi ollut lohikeittoa, kanasalaattia (kerran subin kanasalaatti), töissä lohta ja perunoita, kylässä makaronia ja jauhelihakastiketta ynnä muita perusruokia.
- Herkkuja: muutama mehujää, vähän karkkia sekä sipsejä. Alkoholia juhannus aattona, myös grilliruokaa Kylässä puolikas wiineri ja puolikas raparperipiirakka pala. Ja pizza!
Ruoat ovat olleet mielestäni hyviä ja sisältäneet enemmän marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Veikkaan tämän johtuvan täysin siitä, kun mun ei tarvitse punnita ja laskeskella näitä aineksia ja niiden käyttö on sikäli helpompaa. Herkkuja olen syönyt kyllä liikaa, etenkin tuo pizza on täysin ylimääräinen. Pitää kiinnittää enemmän huomiota herkkupuoleen etenkin nyt kun en laske kaloreita, etten vaan joudu palaamaan entiseen vahtaamiseen :D Haluan todella, että paino lähtisi putoamaan tällä tyylillä.
Entäs liikuntapuoli? Liikunnat koostuvat lähinnä koiran kanssa käppäilystä. Olen HAAVEILLUT pyöräilystä, mutta en ole kuitenkaan tehnyt sitä :D Ollaan myös pk:n kanssa PUHUTTU, että salille pitäisi lähteä, suunnitelma on vielä toteutusta vailla. Oon taas taitavasti rakentanut ison kynnyksen sinne kuntosalin oven eteen, ja se pitäisi nyt taas murtaa ja nopeasti!
Lyhyesti ja ytimekkäästi: Ruokailu muuten OK, mutta herkkuja vähennettävä. Liikuntaa lisättävä.
Ja nyt pääsen hehkuttamaan kaikista kivointa asiaa tältä viikolta. Eli sain pari päivää sitten VIHDOIN pitkään kaipaamani moottoripyöräkortin!!! :D Ajovarusteet on hankittu ja pyöräkin oli jo valmiina. Takana n. 50km ajoa takana, perjantaina pyörä kävi huollossa mm. eturenkaan vaihossa :) Nyt siis edessä paljon maltillisia ja turvallisia kilometrejä hyvillä mielin :)
lauantai 7. kesäkuuta 2014
Entä jos en laskisikaan kaloreita?
Siinä kysymys jota pyörittelen mielessäni jatkuvasti. Eikä se jää tuohon yhteen kysymykseen.
Jos en laske kaloreita, laihdunko sitten ollenkaan? Mistä tiedän, etten syö liikaa tai liian vähän? Pitäisikö alkaa noudattamaan jotain ruokavaliota? Osaisinko syödä terveellisesti ns. mututuntumalla?
Koen tällä hetkellä todella haastavaksi sen, että joudun punnitsemaan ruokani ja merkkailemaan kaikki syömiseni johonkin. Toisaalta tiedän, että sillä keinolla painoni putosi keväällä, mutta onko tuota järkevää jatkaa nyt kun en koe sitä mielekkääksi? Kelailin tässä sellaista, että kyllähän minä todellakin tiedän, minkälainen ruoka on terveellistä. Raikkaat salaatit, täysjyvä tuotteet, hyvät rasvat, hedelmät ja marjat ovat terveellisiä ja itseasiassa syön niitä ihan mielellään. Mutta heti kun ajattelen itseni valmistamassa terveellistä ruokaa keittiövaa'an, paperin ja kynän kanssa, ei ajatus olekaan enää niin houkutteleva. Tuntuu todella tyhmältä punnita hedelmiä tai muita varmasti terveellisiä ruokia. En varmasti tule syömään niitä koskaan niin paljon että se olisi syy lihomiseen :D Oon alkanut miettiä myös sitä, että jos tässä ollaan uutta elämäntapaa opettelemassa niin en halua siihen kuuluvan kiloklubi.fi-sivustoa joka päivä.
Mitä olette mieltä, jos nyt ihan testimielessä kokeilisin vaikka viikon kaksi sellaista, että yrittäisin laihduttaa syömällä terveellistä ja monipuolista safkaa ilman joka suupalan punnitsemista?
Jos en laske kaloreita, laihdunko sitten ollenkaan? Mistä tiedän, etten syö liikaa tai liian vähän? Pitäisikö alkaa noudattamaan jotain ruokavaliota? Osaisinko syödä terveellisesti ns. mututuntumalla?
Koen tällä hetkellä todella haastavaksi sen, että joudun punnitsemaan ruokani ja merkkailemaan kaikki syömiseni johonkin. Toisaalta tiedän, että sillä keinolla painoni putosi keväällä, mutta onko tuota järkevää jatkaa nyt kun en koe sitä mielekkääksi? Kelailin tässä sellaista, että kyllähän minä todellakin tiedän, minkälainen ruoka on terveellistä. Raikkaat salaatit, täysjyvä tuotteet, hyvät rasvat, hedelmät ja marjat ovat terveellisiä ja itseasiassa syön niitä ihan mielellään. Mutta heti kun ajattelen itseni valmistamassa terveellistä ruokaa keittiövaa'an, paperin ja kynän kanssa, ei ajatus olekaan enää niin houkutteleva. Tuntuu todella tyhmältä punnita hedelmiä tai muita varmasti terveellisiä ruokia. En varmasti tule syömään niitä koskaan niin paljon että se olisi syy lihomiseen :D Oon alkanut miettiä myös sitä, että jos tässä ollaan uutta elämäntapaa opettelemassa niin en halua siihen kuuluvan kiloklubi.fi-sivustoa joka päivä.
 |
| Jos en käyttäiskään tätä? |
Mitä olette mieltä, jos nyt ihan testimielessä kokeilisin vaikka viikon kaksi sellaista, että yrittäisin laihduttaa syömällä terveellistä ja monipuolista safkaa ilman joka suupalan punnitsemista?
perjantai 6. kesäkuuta 2014
Alku aina hankalaa
Noniin. Tänään starttasi jälleen sekä työt että painonpudotus. Aloituspaino tänä aamuna 77,2kg ja eka tavoite olisi päästä 74,4 kiloon. Ei siis kovin kaukana tuo tavoite.
Kysymys kuuluukin, miten pääsisin liikkeelle? Voin kertoa, että neljän viikon taukoilun jälkeen kaloreiden laskeminen tuntuu aika puisevalta hommalta.. Onneksi tulossa on päiviä, jolloim pystyn rauhassa suunnittelemaan ruokailuni ja ottamaan yövuoroihin eväät mukaan, eli pientä helpotusta on luvassa.
Suurin haaste on ehdottomasti se, että joudun ikään kuin asennoitumaan uudestaan ruokien suhteen. Joudun näkemään enemmän vaivaa kun suunnittelen etukäteen kevyitä ruokia enkä luultavasti syö samaa ruokaa puolisoni kanssa. Ilmassa leijailee myös pientä alkukankeutta kuntosalin suhteen, etenkin kun kelit ovat kuumat ja tekisi mieli vain hengailla :D
Pitää siis jälleen kaivaa esiin ne syyt, miksi tähän leikkiin ylipäätään on kannattavaa ryhtyä:
1. Haluan laihtua, jotta olisin tyytyväisempi itseeni.
2. Haluan näyttää hyvältä.
3. Haluan oppia syömään terveellisesti → oma terveys parantuisi
4. Olen pystynyt laihduttamaan yli 9kg, joten pystyn laihduttamaan jatkossakin.
Pohdin myös yksi ilta painotavoitettani, johon haluaisin tähdätä. Jotenkin tuo 60kg paino kuullostaa houkuttelevalta ja jopa sellaiselta, jonka voisin jopa saavuttaa. Ihan ihmettelen itsekin sitä, että haaveilen tuosta lukemasta nyt, koska ennen en uskonut täysillä pystyväni saavuttamaan sitä. Koko touhu vaan on täysin turhaa, jos en usko itseeni ja siksi uskalla asettaa tavoitteita tai haaveita.
Elikkä näillä mennään, yritän nyt kovasti orientoitua tähän painonpudotukseen ja sitä kautta päästä nauttimaan onnistumisista ;)
Kysymys kuuluukin, miten pääsisin liikkeelle? Voin kertoa, että neljän viikon taukoilun jälkeen kaloreiden laskeminen tuntuu aika puisevalta hommalta.. Onneksi tulossa on päiviä, jolloim pystyn rauhassa suunnittelemaan ruokailuni ja ottamaan yövuoroihin eväät mukaan, eli pientä helpotusta on luvassa.
Suurin haaste on ehdottomasti se, että joudun ikään kuin asennoitumaan uudestaan ruokien suhteen. Joudun näkemään enemmän vaivaa kun suunnittelen etukäteen kevyitä ruokia enkä luultavasti syö samaa ruokaa puolisoni kanssa. Ilmassa leijailee myös pientä alkukankeutta kuntosalin suhteen, etenkin kun kelit ovat kuumat ja tekisi mieli vain hengailla :D
Pitää siis jälleen kaivaa esiin ne syyt, miksi tähän leikkiin ylipäätään on kannattavaa ryhtyä:
1. Haluan laihtua, jotta olisin tyytyväisempi itseeni.
2. Haluan näyttää hyvältä.
3. Haluan oppia syömään terveellisesti → oma terveys parantuisi
4. Olen pystynyt laihduttamaan yli 9kg, joten pystyn laihduttamaan jatkossakin.
Pohdin myös yksi ilta painotavoitettani, johon haluaisin tähdätä. Jotenkin tuo 60kg paino kuullostaa houkuttelevalta ja jopa sellaiselta, jonka voisin jopa saavuttaa. Ihan ihmettelen itsekin sitä, että haaveilen tuosta lukemasta nyt, koska ennen en uskonut täysillä pystyväni saavuttamaan sitä. Koko touhu vaan on täysin turhaa, jos en usko itseeni ja siksi uskalla asettaa tavoitteita tai haaveita.
Elikkä näillä mennään, yritän nyt kovasti orientoitua tähän painonpudotukseen ja sitä kautta päästä nauttimaan onnistumisista ;)
tiistai 3. kesäkuuta 2014
Kohta jatkuu...
Ohhoh miten on aina mennyt vauhdilla! Lomaa lusittu yli 3 viikkoa ja todellakin on tullut relattua. En ole loman aikana laskenut kaloreita vaan olen pyrkinyt syömään näppi tuntumalla. Etenkin aamupala on pysynyt kohdillaan puuro-raejuusto-ruisleipä- linjalla. Herkuttelua en sinänsä ole rajoittanut, mutta ei se ole överiksi mennyt.
Pikku hiljaa kun mulla alkaa taas arki, pitää alkaa laatia uutta sota suunnitelmaa. Mulla alkaa perjantaina työt, joten päätin aloittaa ryhdistäytymisen silloin.
(Ryhdistäytyminen= kaloreiden laskenta, kuntosali).
Sitten pitää tietysti laatia uudet tavoitteet. Paino heiluu tällä hetkellä ~76kg, joten eka tavoite voisi olla päästä vihdoin -10kg tulokseen eli lukemiin 74,4kg. Tämän tavoitteen jälkeen seuraava tavoitelukema on tietty 6-alkavat lukemat.
Perjantaina siis starttaa, ihan hyvillä fiiliksillä polkasen taas tämän kuvion käyntiin :) tyytyväinen olen myös siitä, ettei "lomakiloja" pääsyt kertymään kuin n. 1,5kg, mikä lähtee varmasti aika nopeasti. Uskon, että tämä reilu kolmen viikon tauko on tehnyt ihan hyvää, koska ei ole tarvinnut stressata mistään ja on saanut ottaa ihan rennosti.
Mutta pidemmittä puheitta, jatketaan perjantaina ;) !!
Pikku hiljaa kun mulla alkaa taas arki, pitää alkaa laatia uutta sota suunnitelmaa. Mulla alkaa perjantaina työt, joten päätin aloittaa ryhdistäytymisen silloin.
(Ryhdistäytyminen= kaloreiden laskenta, kuntosali).
Sitten pitää tietysti laatia uudet tavoitteet. Paino heiluu tällä hetkellä ~76kg, joten eka tavoite voisi olla päästä vihdoin -10kg tulokseen eli lukemiin 74,4kg. Tämän tavoitteen jälkeen seuraava tavoitelukema on tietty 6-alkavat lukemat.
Perjantaina siis starttaa, ihan hyvillä fiiliksillä polkasen taas tämän kuvion käyntiin :) tyytyväinen olen myös siitä, ettei "lomakiloja" pääsyt kertymään kuin n. 1,5kg, mikä lähtee varmasti aika nopeasti. Uskon, että tämä reilu kolmen viikon tauko on tehnyt ihan hyvää, koska ei ole tarvinnut stressata mistään ja on saanut ottaa ihan rennosti.
Mutta pidemmittä puheitta, jatketaan perjantaina ;) !!
torstai 15. toukokuuta 2014
LOMA!
Hei taas pitkästä aikaa! Pitää tulla päivittämään tämän hetkistä tilannetta ettei kukaan vaan luule, että olen aloittanut laihduttamisen sijaan lihomisen tms. :D
Elikkäs tällä hetkellä VIHDOIN terveenä, treenitauko siis katkaistu ja salilla käydään mielellään :) Paino tällä hetkellä 75,2kg eli hyvissä lukemissa ollaan.
Mulla alkoin kesäloma tällä viikolla ja päivät ovat menneet siivoillessa ja aika pitkälti kavereita nähdessä ja muuten puuhaillessa. Viime viikonloppuna hölläsin loman alkamisen kunniaksi ja samalla päätin jättää kaloreiden laskemisen tauolle. Eli Kiloklubi.fi-sivu otetaan käyttöön loman jälkeen, tuntuu että siihen sivuun tauko on ihan paikallaan.
Kaiken lisäksi olen lähdössä tulevana lauantaina reissuun Rodokselle. Siellä hurahtaa viikko ja kotona pitäisi olla 25.5 illalla. Reissuun on tullut ostettua paljon uusia vaatteita, kuten kolme toppia, t-paita, kolmet shortsit, lippis sekä lisäksi ostin myös kahdet uudet farkut sekä takin. Ennen ostin aina jotain mustia kangashousuja..
Mun vaatekoot ovat nykyään paidoissa S ja M, uudessa takissa 40, housuissa koot 42, M, 32 ja 33. On siis todella mukava käydä vaatekaupoilla kun ei ole siis mitään hajua, minkä kokoinen olen :D Alkkareita ostin koossa L mutta veikkaan että M olisi ollut parempi. Rintsikat ovat koko 80D kun ennen koko oli 85C. Heh, voinkin siis todeta, että mun kuppikoko on laihduttamisen myötä kasvanut, jejee :D
Kaupoilta ostin myös uudet BIKINIT! KYLLÄ, reissuun lähdetään biksujen kanssa ja oikeesti, ei edes ihan kauheesti kauhistuta tämä asia :) Laukkuun pakkaan myös lyhyitä shortseja (joita en olisi vielä viime vuoden puolella todellakaan voinut käyttää, kuten myöskään bikineitä). Reissusta toivon saavani hyvän rusketuksen ja jättää Rodoksen hiekkarannoille arjen stressin ja kiireen.
Tällä viikolla kävin tekemässä teoriakokeen prätkäkorttia varten hyväksytyin tuloksin, ja reissun jälkeen mua odottaakin ekat ajotunnit heti klo 7.45, apuaa :D Haaveesta tulee siis piakkoin totta, hyvässä lykyssä saan laittaa uuden ajokortin taskuun kymmenen kiloa kevyempänä (riippuen siitä, paljon meinaan kerätä massaa reissun päällä).
Ja tosiaan, yhdestä asiastahan mun pitikin kirjoittaa. Eli nyt on tullut jo usealta tyypiltä kommenttia siitä, että olen laihtunut. Laihtumiseni näkyy etenkin vyötäröllä sekä myös kasvoissa. Nämä kommentit ovat olleet aivan super piristäviä ja tuntuneet todella hyviltä ja kannustavilta. Itsevarmuus on myös kasvanut, koska nykyisin luotan itseeni enemmän enkä ole kiinnostunut siitä, mitä joku random tyyppi mahtaa musta ajatella. Tosin en koe, että olisin sitä aiemminkaan ihan hirveästi miettinyt. Nykyään on vaan niin eri asia jos miettii, mitä joku mahtaa musta ajatella koska tiedän, että en ole enää niin reilusti ylipainoinen kuin ennen. Ja jos jonkun mielestä mulla on vielä liikaa vatsaa, niin aivan sama. Ennen taas ajattelin paljon useammin painoani ja sitä, että näytän lihavalta. Nykyään en ajattele samoin :)
Nyt toivotan kaikille hyvää ja kevään täyteistä viikkoa, palaan blogin pariin reissun jälkeen ellei tässä nyt tule mitään suurta asiaa mieleen. Siihen asti, moro! :)
Elikkäs tällä hetkellä VIHDOIN terveenä, treenitauko siis katkaistu ja salilla käydään mielellään :) Paino tällä hetkellä 75,2kg eli hyvissä lukemissa ollaan.
Mulla alkoin kesäloma tällä viikolla ja päivät ovat menneet siivoillessa ja aika pitkälti kavereita nähdessä ja muuten puuhaillessa. Viime viikonloppuna hölläsin loman alkamisen kunniaksi ja samalla päätin jättää kaloreiden laskemisen tauolle. Eli Kiloklubi.fi-sivu otetaan käyttöön loman jälkeen, tuntuu että siihen sivuun tauko on ihan paikallaan.
Kaiken lisäksi olen lähdössä tulevana lauantaina reissuun Rodokselle. Siellä hurahtaa viikko ja kotona pitäisi olla 25.5 illalla. Reissuun on tullut ostettua paljon uusia vaatteita, kuten kolme toppia, t-paita, kolmet shortsit, lippis sekä lisäksi ostin myös kahdet uudet farkut sekä takin. Ennen ostin aina jotain mustia kangashousuja..
Mun vaatekoot ovat nykyään paidoissa S ja M, uudessa takissa 40, housuissa koot 42, M, 32 ja 33. On siis todella mukava käydä vaatekaupoilla kun ei ole siis mitään hajua, minkä kokoinen olen :D Alkkareita ostin koossa L mutta veikkaan että M olisi ollut parempi. Rintsikat ovat koko 80D kun ennen koko oli 85C. Heh, voinkin siis todeta, että mun kuppikoko on laihduttamisen myötä kasvanut, jejee :D
Kaupoilta ostin myös uudet BIKINIT! KYLLÄ, reissuun lähdetään biksujen kanssa ja oikeesti, ei edes ihan kauheesti kauhistuta tämä asia :) Laukkuun pakkaan myös lyhyitä shortseja (joita en olisi vielä viime vuoden puolella todellakaan voinut käyttää, kuten myöskään bikineitä). Reissusta toivon saavani hyvän rusketuksen ja jättää Rodoksen hiekkarannoille arjen stressin ja kiireen.
Tällä viikolla kävin tekemässä teoriakokeen prätkäkorttia varten hyväksytyin tuloksin, ja reissun jälkeen mua odottaakin ekat ajotunnit heti klo 7.45, apuaa :D Haaveesta tulee siis piakkoin totta, hyvässä lykyssä saan laittaa uuden ajokortin taskuun kymmenen kiloa kevyempänä (riippuen siitä, paljon meinaan kerätä massaa reissun päällä).
Ja tosiaan, yhdestä asiastahan mun pitikin kirjoittaa. Eli nyt on tullut jo usealta tyypiltä kommenttia siitä, että olen laihtunut. Laihtumiseni näkyy etenkin vyötäröllä sekä myös kasvoissa. Nämä kommentit ovat olleet aivan super piristäviä ja tuntuneet todella hyviltä ja kannustavilta. Itsevarmuus on myös kasvanut, koska nykyisin luotan itseeni enemmän enkä ole kiinnostunut siitä, mitä joku random tyyppi mahtaa musta ajatella. Tosin en koe, että olisin sitä aiemminkaan ihan hirveästi miettinyt. Nykyään on vaan niin eri asia jos miettii, mitä joku mahtaa musta ajatella koska tiedän, että en ole enää niin reilusti ylipainoinen kuin ennen. Ja jos jonkun mielestä mulla on vielä liikaa vatsaa, niin aivan sama. Ennen taas ajattelin paljon useammin painoani ja sitä, että näytän lihavalta. Nykyään en ajattele samoin :)
Nyt toivotan kaikille hyvää ja kevään täyteistä viikkoa, palaan blogin pariin reissun jälkeen ellei tässä nyt tule mitään suurta asiaa mieleen. Siihen asti, moro! :)
tiistai 6. toukokuuta 2014
Naistenvaivat ja pirteä fiilis
Joka kuukautinen riesa. Oon huomannut itsestäni, että päivää tai kahta ennen menkkoja olen totaalisen allapäin, väsynyt, saamaton, apea, herkkä, turvoksissa ja todella epäsopivalla ruokahimolla varustettu. Ei siis yhtään hyvä tän laihduttamisen kannalta. Tämä päivä meni siis käytännössä katsoen sohvalla maatessa, huulet alaspäin kääntyneinä ja väsyneenä. Onneksi sentään tiedostan mistä olo johtuu ja sen takia se on helpommin käsiteltävissä :D Mua ihan huvitti, kun aamulla katsoin telkkaria ja pari kertaa purskahdin pieneen itkuun ihan vain sen ohjelman takia, olikohan Täydelliset naiset pyörimässä. En todellakaan itkeskele tuolla tavalla normaalisti :D
Saamaton olo on jotain niin ärsyttävää. Omatunto soimaa kun olisi aikaa tehdä edes pieniä kotiaskareita, mutta ei vaan saa mitään aikaisiksi. Onneksi oli valmiiksi paistettua kanaa jääkaapissa (voitte arvata olisinko jaksanut alkaa ruuanlaittoon), joten sen kylkeen keitin vähän ruispastaa. Rupesi tekemään mieli tomaattia, mutta kappas ne olikin kivasti homaan peitossa, jeje.
Päivän ruuat olikin seuraavanlaiset:
Aamupala:
-Elovena aamupuuro 35g
-Raejuusto 2% 100g
-Ruispalat x2, oivariinilla (tuorejuusto oli homeessa wtf, muuten olisin laittanut sitä), kipparijuustoa ja saunapalvia
-Kahvi
Lounas:
-Kananpojan fileesuikale 100g
-Tomaattimurska n. 90g
-Ruispasta 60g (raakapaino)
Välipala: *huokaus*
-Chilinuts-pähkinöitä 100g (piti ottaa 30g, mutta sitten piti hakea vielä 30g ja niiden jälkeen vielä 40g, että tulee tasan sata, loogista)
Päivällinen/Mikä lie
- NELJÄ palaa ruispuikulaa, oivariini, kipparijuusto, saunapalvi
- kahden viimeisen leivän päälle keksin fiksuna tyttönä töräyttää vähän valkosipulimajoneesia, namnam!
Iltapala:
-Battery sugarfree
-Appelsiinikakku pala
Kaikista eniten vitutti se, että en päässyt illalla normaalisti nukkumaan (väsytti jo ennen klo 21) vaan tietenkin "pääsin" töihin valvomaan yöksi, eli nukkumaan pääsen aikaisintaan klo 7.30, fuuuck!
Tässä oli taas tosi piristävää luettavaa! Toivottavasti sain edes jonkun piristymään, koska mun päivään verrattuna monien ruuat vaikuttavat varmasti todella hyviltä ja järkeviltä :D Tää jatkais nyt valvomista, eli hyvää yötä muille :D
Saamaton olo on jotain niin ärsyttävää. Omatunto soimaa kun olisi aikaa tehdä edes pieniä kotiaskareita, mutta ei vaan saa mitään aikaisiksi. Onneksi oli valmiiksi paistettua kanaa jääkaapissa (voitte arvata olisinko jaksanut alkaa ruuanlaittoon), joten sen kylkeen keitin vähän ruispastaa. Rupesi tekemään mieli tomaattia, mutta kappas ne olikin kivasti homaan peitossa, jeje.
Päivän ruuat olikin seuraavanlaiset:
Aamupala:
-Elovena aamupuuro 35g
-Raejuusto 2% 100g
-Ruispalat x2, oivariinilla (tuorejuusto oli homeessa wtf, muuten olisin laittanut sitä), kipparijuustoa ja saunapalvia
-Kahvi
Lounas:
-Kananpojan fileesuikale 100g
-Tomaattimurska n. 90g
-Ruispasta 60g (raakapaino)
Välipala: *huokaus*
-Chilinuts-pähkinöitä 100g (piti ottaa 30g, mutta sitten piti hakea vielä 30g ja niiden jälkeen vielä 40g, että tulee tasan sata, loogista)
Päivällinen/Mikä lie
- NELJÄ palaa ruispuikulaa, oivariini, kipparijuusto, saunapalvi
- kahden viimeisen leivän päälle keksin fiksuna tyttönä töräyttää vähän valkosipulimajoneesia, namnam!
Iltapala:
-Battery sugarfree
-Appelsiinikakku pala
Kaikista eniten vitutti se, että en päässyt illalla normaalisti nukkumaan (väsytti jo ennen klo 21) vaan tietenkin "pääsin" töihin valvomaan yöksi, eli nukkumaan pääsen aikaisintaan klo 7.30, fuuuck!
Tässä oli taas tosi piristävää luettavaa! Toivottavasti sain edes jonkun piristymään, koska mun päivään verrattuna monien ruuat vaikuttavat varmasti todella hyviltä ja järkeviltä :D Tää jatkais nyt valvomista, eli hyvää yötä muille :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)