Still alive?

Juu-u, hengissä ollaan. Ja kaikkien (myös itseni) iloksi voin todeta, että blogin hiljaiselo ei johdu epäonnistumisesta eikä repsahtamisesta, vaan totaalisesta vaikeudesta kirjoittaa mitään ylös. En ole siis keksinyt mitään järjellistä kirjoitettavaa, kun olen paininut tuon -10kg postauksen parissa. Tykintän nyt siis kuulumiset viimeiseltä 1,5kk :D


Ensinnäkin, teen Tapout treeniä edelleen. Yhdeksäs viikko on käynnissä ja treeni kulkee kuin omalla painollaan :) Olen huomannut, miten eri temmolla jaksan tehdä treenit verrattuna siihen, miten rankoilta ne alussa tuntui. Rankkoja ne on edelleenkin (ja pitääkin olla), mutta jaksan viedä ne loppuun asti.

Ensimmäistä kertaa elemässäni voin rehellisesti sanoa, että nautin liikunnasta. Nautin siitä, että olen saanut mahdutettua treenit arkeeni. En enää edes viitsi väittää sellaista, etten muka ehtisi treenaamaan. Ennen ajattelin etten ehdi, mutta sehän oli ihan paskapuhetta. Jouduin flunssan takia pitämään yhden viikon ja kaksi päivää taukoa, mikä ketutti ihan törkeesti. Alkuviikosta sairastui mies ja siitä asti odottelinkin, milloin flunssa tarttuu minuun. Torstai-iltana kurkku tuntui kipeältä, vedin kevyen joogan ja perjantaina olinkin jo kuumeessa. Jäi siis perjantain ja lauantain treenit tekemättä. Terveenä jatkoin sitten maanantaina uuden viikon treeneillä, joten väliin jäi vain kaksi treeniä. Ratkaisin asian siten, että teen nämä kaksi treeniä jälkikäteen.

Seuraava kämmi treenien suhteen tapahtui, kun jätin joogan väliin (silkkaa laiskuutta) eräänä torstaina. Seuraavana päivänä eli perjantaina menin töihin klo 8.00 ja työpäivä oli siis suunnittelu- ja työhyvinvointipäivä. Työpäivän jälkeen jäätiin työkavereiden kanssa viettämään iltaa ja ilta jatkui lauantai aamuyöhön asti. Jäi siis tosiaan treeni tekemättä siltä päivältä :D Ja kuten arvata saattaa, eihän musta ollut sitten lauantainakaan tekemään yhtään mitään, saatikka mitään hikitreeniä. Jäi siis yhteensä kolmet treenit siltä viikolta tekemättä.

Syntilista on siis seuraava: mua odottaa 5 tekemätöntä treeniä, joista 3 on itseaiheutettuja ja omista valinnoista johtuvia. Flunssalle en voinut mitään ja se oli itsestään selvää, että pidin viikon paussia treeneistä.


Mitäs se vaaka näyttää? Piti ihan tarkistaa edellisestä postauksesta, että viime kerralla olin ilmoittanut painoksi n. 75,1kg. Tänään paino on tasan 74kg, eli reilu 1kg on lähtenyt reilun kuukauden aikana. Tahtihan on edelleen tappavan hidas, mutta olen sen nyt hyväksynyt ja sillä sipuli. Varmasti pääsisin parempiin tuloksiin jos jaksaisin tsempata ruokien suhteen, mutta tällä hetkellä ei voisi vähempää kiinnostaa alkaa vetämään jotain hullun tiukkaa ruokavaliota. Treenatessa olen huomannut, että yksinkertaisesti tarvitsen ruokaa ja jos en syö, tulen kiukkuiseksi ja olo on heikko. Safkapuoli on aikapitkälti tällainen:

- Aamupala 1. n. klo 9.15. Kahvia, 2x ruisleipää päällisineen ilman levitettä.
- Aamupala 2. n. klo 12.00. Skyr tai puuroa raejuustolla, riippuu nälästä.
- Päivällinen klo 16.00 työpaikalla. Maitoa, salaattia, pääruokaa, joskus joku kiisseli jälkkäriksi.
- Iltapala. Leipää, rahkaa, jogurttia, mitä milloinkin.

Yritän keskittyä ruokailuväleihin ettei ne veny liian pitkiksi. En edelleenkään kieltäydy herkuista, syön niitä jos huvittaa. Olen tässä opetellut kätevän mukikakun reseptin, anteeksi jo etukäteen kun pistin sen tuohon :D Tosin silloin kun on syönyt tasaisesti ja fiksusti pitkin päivää, niin ei niitä herkkuja tee edes mieli.

Jospa jatkossa kertoisin kuulumisiani hieman useammin :D Välillä vaan tuntuu, että elämä on pelkkää treeniä ja työntekoa enkä ole sellainen, että jaksaisin väkisin vääntää tekstiä jos mulla ei ole mitään kerrottavaa.

Miten laihdutin 10kg

En olisi vielä reilu puoli vuotta sitten uskonut, että pääsen tällä otsikolla varustettua postausta oikeasti julkaisemaan. Ajatus 10kilon pudottamisesta oli absurdi ja tuntui ylivoimaiselta asialta, jollain tapaa täysin mahdottomalta saavuttaa. En uskonut siihen, että MINÄ voisin laihduttaa kymmentä kiloa. Sehän vaatii niin paljon ja kamalasti itsekuria ja vaikka mitä ihmekykyjä.

Ajattelin ylipäätään laihduttamisesta, että painon pitää pudota nopeasti erittäin tiukalla (=niukalla) ruokavaliolla ja suunnattomalla määrällä liikuntaa. Laihduttamisvaiheessa ei saa todellakaan herkutella (paitsi kerran kahteen viikkoon tankkauspäivänä lol). Miten se sitten todellisuudessa menikään?

Lyhyesti ja ytimekkäästi, painon pudottaminen ei ollut vaikeaa! Kieltäydyinkö herkuista? EN! Harrastinko liikuntaa päivittäin vähintään 30min päivässä? EN! No mitä sitten tein? Kaikkihan sen tietää, ettei se paino ihan itsestään putoa ja vaatii toki suunnitelmallisuutta, muutokseen sitoutumista tai paremminkin sen opettelua.

Haluan painottaa, että painon pudotus on todellakin UUDEN ELÄMÄNTAVAN OPETTELUA. Sen voi tehdä monella tapaa ja kaikki tavat eivät sovi kaikille, valitettavasti ja onneksi! Yksi fakta kuitenkin pitää paikkaansa ja toimi myös mun kohdalla, eli söin vähemmän mitä kulutin. Siitä ei pääse mihinkään.

Paino oli siis tammikuussa -14 84,4kg ja syyskuun alussa vaaka näytti 74,4kg. Tänään, 27.9 vaaka näytti tasan 74kg :) Olen siis tosiaan vitkastellut tämän postauksen julkistamisessa, koska en ole saanut tekstiä kasaan. Toisaalta tässä postauksessa kerron vain omia kokemuksiani enkä väitä niitä yleispäteviksi.

Olen kirjoittanut tätä postausta about heinäkuusta asti ja yrittänyt miettiä, mitkä asiat tosiaan vaikuttivat tämän projektin onnistumiseen (vaikka kesken vielä onkin). Tuntui jopa typerältä listata jotenkin niin ilmiselviä asioita, jotka pystyy lukemaan mistä tahansa naistenlehdestä ja jokaisesta laihdutusblogista. Ja vaikka tietoa löytyisikin laihduttamisesta, se ei silti takaa tuloksia. MINÄKIN olen tiennyt nämä asiat teoriassa varmaan ikuisuuden, mutta niiden käytäntöön vieminen on sitten asia erikseen :D Sanoin kuitenkin postauksen alussa laihduttamisen olevan helppoa? Niin se olikin, mutta ensin piti tehdä PÄÄTÖS. Kumpa olisin osannut tehdä sen vuosia aiemmin, mutta tässä tapauksessa "parempi myöhään kuin ei milloinkaan" toimii erittäin hyvin. Olen ilmeisesti kerännyt kaikki kliseet samaan postaukseen :D


Mulla toimineet kikat:


1. PÄÄTÖS

Ilman päätöstä ja sitoutumista muutokseen ei ole yhtään mitään. On aivan yhdentekevää, mitä kikka kolmosia ja ässiä vetelee hihoistaan, jos ei ole riittävästi halua ja motivaatiota muutokseen. Seuraavat seitsemän "kikkaa" toimi minulla, mutta kaiken takana oli päätös siitä, että halusin laihtua. Tiedän tämän siksi, koska olin aiemmin jo tehnyt kaiken tuon mutta ilman riittävää motivaatiota. Siksi en voi kuin painottaa sitä, että asenne pitää olla kohdallaan alusta alkaen. Vaikeita aikoja tulee, jolloin ponnistelu tuntuu turhalta ja tekisi mieli heittää pyyhe kehään. Kuitenkin niiden hetkien voittaminen on kaikista palkitsevinta, ja vahvistaa omaa sitoutumista jatkossa. Tee siis päätös, kirjoita se paperille, listaa itsellesi asioita jotka motivoivat sinua (esim. terveys, ulkonäkö, kauniit vaatteet what ever) ja palaute ne mieleesi aina silloin, kun päätöksessä pysyminen on kaikista vaikeinta.

2. Kaloreiden laskeminen

Kaloreiden laskeminen oli mulle se ehdottomasti tärkein ja hyödyllisin keino saada painoa putoamaan. Opin paljon siitä, kuinka paljon voi/pitää syödä päivässä. Välillä harmitti, jos kaloreita oli tullut syötyä liikaa, mutta niistäkin kerroista oppi.

+ Tarkka ja suorastaan varma keino pudottaa painoa, jos syö miinuskaloreilla
+ Tietää tarkalleen, kuinka paljon on syönyt
+ Ei tarvitse niin paljon keskittyä hiilareihin, rasvoihin ja proteiineihin
- Vaivannäkö jokaisen suupalan punnitsemisessa ja niiden kirjaaminen ylös
- Sellaisissa paikoissa syöminen, missä et pääse punnitsemaan vaan joudut tyytymään pelkkään arvioon (kiusaus aliarvioida syödyn ruoan määrää)
- Ärsytys, kun kaikissa ruuissa ei lue kaloreiden määrää

Itse käytin kiloklubi.fi sivustoa. Sivusto on ilmainen ja sinne on helppo merkata syödyt ruoat. Sivu laskee automaattisesti itselle sopivan kalorimäärän pituuden, painon ja aktiivisuuden perusteella. Sivu myös herjaa, jos ei ole syönyt riittävästi kasviksia tai jos on syönyt esim. liikaa rasvoja. Sivustolle pystyy myös merkkaamaan liikunnat, joten nekin huomimoidaan kokonaiskulutuksessa.


3. Säännöllinen ruokailurytmi

+ Kun, nälkä ei yllätä, ei tule tehtyä harkitsemattomia mielitekoja tai syötyä överisti
- Vaatii opettelua, jos on tottunut (kuten minä) syömään iltapainoitteisesti

Itse yritin ja yritän edelleen syödä 5 krt päivässä. Aamupalasta on tullut tärkein ateria. Olen myös oppinut tunnistamaan, jos nälkäisenä/väsyneenä himoitsen herkkuja ja epäterveellistä ruokaa. Myös terveellisten välipalojen syöminen on ollut todella kannattavaa, ettei nälkä pääse kasvamaan hillittömäksi.

4. Veden juonti

+ Tehostaa aineenvaihduntaa
+ Et erehdy luulemaan itseäsi nälkäiseksi, jos oletkin janoinen
- Jatkuva kusihätä

Itse pyrin juomaan n. 3 l päivässä, todellisuudessa juon 2-2,5l keskimäärin. Kannattaa kuljettaa vesipulloa mukanaan joka paikassa. Aamuisin juon ennen aamupalaa ja aamupalan jälkeen yhteensä 1 litran. Ja aina kun makoilen sohvalla, on vesituoppi vieressä tyhjenemässä :) Pyrin juomaan myös tasaisesti pitkin päivää ettei illalla tarvitse alkaa tankkaamaan urakalla ja menettää siten yöunia jatkuvan vessassa ravaamisen takia :D

5. Kohtuullinen herkuttelu

+ Kun laskee kaloreita, ei edes halua pilata hyvin sujunutta päivää herkuista saaduilla kaloreilla
+ Jos herkuttelee, joutuu tekemään päivän aikana muissa ruuissa karsintoja
- Jos antaa pikkusormen, se voi viedä koko käden

Ei kannata vetää itseään liian tiukalle. Riskinä on, että tulee repsahdus ja koko touhu loppuu siihen. Jos on tottunut herkuttelemaan usein, kannattaa opetella pikkuhiljaa vähentämään herkkujen määrää ja harventamaan herkkupäivien määrää viikossa. Itse opin sen, että herkuttelu ei tarkoita aina 300g sipsejä vaan 50g voi myös riitää. Oikeesti, vähempikin riittää. Nykyään tulee myös paljon helpommin huono olo, jos syö liikaa esim. karkkeja.

Mites alkoholi? Join kyllä laihduttamisen aikana about 1-2 krt kuussa mutta voin todeta, ettei se ole kaikista fiksuinta. Kalorit menivät automaattisesti yli suosituksen, helposti jopa tuplaantuivat illan aikana. Seuraavana päivänä ruotuun asettuminen on vaikeampaa kohmelossa, eli helposti tulee kaksi huonoa kaloripäivää putkeen.  Jos siis hörpit, älä hörpi paljon.

Kuullostaa kornilta, mutta nykyään nautin ihan hirmuisesti siitä kun on viikonloppu vapaa, voin nukkua rauhassa pitkään ja herätä virkeänä, touhuta kotona ja koiran kanssa ja toki nähdä ystäviä. Ei krapulaa, jaksaa urheilla ja syödä hyvin! :)

6. Liikunta

+ Innostu liikunnasta, kun olet siihen valmis
+ Kuluttaa lisää kaloreita, jolloin laihdut nopeammin
+ Kroppa muokkaantuu timmimmäksi
- Väkisin vääntämisestä menee nopeasti maku

Annoin itselleni aikaa tottua liikuntaan. Meni pari kuukautta ennen kuin uskaltauduin salille, koska kynnys oli kasvanut todella korkeaksi. Neljännen kuukauden alussa ostin salikortin. Koiran lenkityksestä alkoi tulemaan lempi juttu. Ostin myös sykemittarin mistä oli kiva katsoa, kuinka paljon tuli kulutettua kaloreita. Anna kunnon kohentua rauhassa äläkkä odota, että jaksaisit parin lenkin jälkeen juosta 10km. Mua motivoi tosi paljon uudet treenivaatteet ja varusteet ;)

7. Itsensä motivointi kaikin mahdollisin keinoin

Uusien vaatteiden osto, hieronta, kampaajalla käynti, KAIKKI keinot ovat sallittuja! Ota itsestäsi aloituskuvia, sovita tavoite vaatteita, ota aloituspaino ja muut mitat ylös, laadi välitavoitteita.... Tee siis mitä tapansa, mikä saa sinut tekemään töitä tavoitteen saavuttamiseksi ja pitämään projektin mielekkäänä.
Itse ostin uudet treenivaatteet, kävin kampaajalla kun paino putosi pitkästä aikaa alle 80kilon ja ostelin uusia mieleisiä vaatteita sekä sykemittarin liikuntaintoa lisäämään. Otin itsestäni valokuvia heti projektin alussa sekä projektin varrella eri vaatteissa sekä alusvaatteisillani. Vähän harmitti, kun en ottanut itsestäni mittoja ylös, mutta vanhoja mittoja löytyi onneksi tallesta.
Päätin, että ostan kaiken sen, minkä koen auttavan minua motivaation ylläpidossa. Ajattelin, ettei tätä tärkeämpää asiaa olekaan eikä tässä ole järkeä käydä säästelemään esim. kalliin salikortin suhteen. Toki aina ei voi olettaa että jokaisella olisi mahdollista satsata itseensä 100%, mutta jos edes 30% niin sekin voi auttaa.

8. Armollisuus

Älä rankaise itseäsi, jos et onnistu ekalla kerralla. Itse huomasin (ja huomaan edelleen) harmistuvani, jos paino ei ollut pudonnut toivomallani tahdilla. On kuitenkin pidettävä mielessä, että joskus korjausliikkeen teko voi olla paikallaan, koska jos tuloksia ei synny ikuisuuksiin, voi koko homma alkaa maistua puulta.






"Ikinä ei ole liian myöhäistä", hah.