Nimittäin kuntosaliin! Vihdoin tuntuu taas siltä, että voi hitto miten parasta onkaan käydä salilla rehkimässä. Miten ikinä olinkaan unohtanut tämän ja pilannut salitouhun kasvattamalla kauhean kynnyksen salille lähtemiseen? Pari kuukautta meni ja nyt tuntuu, että kroppa todella kaipaa sitä rääkkiä. Salitreenin lisäksi olen alkanut tekemään penkkipunnerrusta kotona käsipainoilla. Kotoa löytyy siis 2x 22kg käsipainoa ja nyt veivaan 12kg per käsi sen 3 x 15. Kun se alkaa olemaan helppoa (niinkuin jo alkaa kohta ollakin) niin lisään kilot per käsi ja pikkuhiljaa kasvatan kilomääriä. Tavoitteenahan olisi nostaa tangolla 60kg mutta siihen on vielä vähän matkaa, 40kg (3 x 3) meni viimeksi kun kokeilin.
Kun kotona jaksaa vääntää käsipainoilla niin tuntuu että pää pysyy paremmin messissä tässä laihdutus hommassa, kun ajatukset ovat suunnattuna oikeisiin asioihin. Tuen myös tätä fiilistä katselemalla tietysti Suurinta pudottajaa, Rakas, sinusta on tullut pullukka ja tietysti Juttaa ;)
Sitten ruokapuoleen. Huomasin taas että kostean viikonlopun jälkeen ruotuun palaaminen on vaikeaa, pari päivää siinä meni että kunnolla pääsin palautumaan tähän touhuun kiinni. Oikeesti tosi pelottavaa, miten pienestä on kiinni että syön terveellisesti. Kun olen töissä enkä vapaalla, jaksan paljon paremmin pitää huolen sopivista ateriaväleistä ja suunnitelen päivän ruokia etukäteen. Kunnes tulee vapaapäivä ja haluan ottaa "ilon irti" vapaa-ajastani. Otan pari olutta ja sitten voisinkin ottaa vähän jotain herkkua. Ja vaikkei alkoholimäärät ole mitenkään suuria tai huolestuttavia, niin silti ne saavat tämän muuten hyvin toimivan paletin suistumaan raiteilta. Vastakohta on taas salipäivä, jolloin hyvin sujunutta päivää harvemmin tulee pilattua millään mätöillä. Onko muilla vastaavanlaisia fiiliksiä?
Painotilanne on sellainen, että paino on pudonnut yhteensä n. 3,5kg tammikuun alusta. Paino pyörii siis 75,5kg tuntumassa, taisi olla eilen 75,2kg ja tänä aamuna 76kg eli jotain noita lukemia. Kunhan pääsisi nyt siihen 74kg keikkumaan jo :) Painosta en ota kyllä paineita, kunhan tulee alaspäin ja suunta on siten oikea. Kunhan saisin tuon ruokapuolen pidettyä paremmin kasassa myös vapaapäivinä niin olisin todella tyytyväinen!
tiistai 27. tammikuuta 2015
tiistai 6. tammikuuta 2015
Haasteita punnituksessa ja treenaamisesta
Ärsyttääkö muitakin naisia se, että haluaisi käydä vaa'alla mutta ei kannata kun on menkat? Mua niin ottaa päähän että kerään aina älyttömän turvotuksen menkkojen aikaan ja ei vaan ole mitään järkeä mennä pahoittamaan mieltään ja ottamaan vaakalukemia ylös.
Ylihuomenna on eka viikkopunnitus ja toivon turvotuksen laskevan siihen mennessä. Nyt siis tarkkana sen suhteen, etten syö turvotusta lisääviä ruokia, huolehdin riittävästä veden juomisesta (3 l) ja tänään käyn vetämässä salitreenin. Huominen on lepopäivä ja seuraava sali onkin sitten torstaina :)
Treeneistä sen verran, olen tosi tyytyväinen tän hetkiseen ohjelmaan ja treeni kulkee törkeen hyvin! Viime viikko oli ns. rankka viikko kovilla painoilla ja tämä viikko onkin astetta kevyempi. Treeniviikot ovat siis 1. Kevyt, 2.keskiraskas ja 3.raskas. kolmannen viikon jälkeen aloitetaan taas kevyt viikko, mutta ei yhtä kevyt kuin viimeisin kevyt viikko. Vaikea selittää :D Jokainen kolmen viikon kierros rankkenee pikku hiljaa eikä siis jauheta samoilla painoilla kierros kierrokselta. Tämä tyyli pitää ainakin mun motivaation yllä koska tietää, että aina mennään eteenpäin ja painot nousevat aste asteelta suuremmiksi.
Esim. Hauikset käsipainoilla
Aluksi 6kg, 3x15
Seuraavaksi 7kg, 3x8
Sitten 7kg, 3x10
Ja lopuksi 7kg, 3x15 (välissä voi olla myös 3x12)
Sitten voikin siirtyä 8kg ja niin edelleen :)
Ylihuomenna on eka viikkopunnitus ja toivon turvotuksen laskevan siihen mennessä. Nyt siis tarkkana sen suhteen, etten syö turvotusta lisääviä ruokia, huolehdin riittävästä veden juomisesta (3 l) ja tänään käyn vetämässä salitreenin. Huominen on lepopäivä ja seuraava sali onkin sitten torstaina :)
Treeneistä sen verran, olen tosi tyytyväinen tän hetkiseen ohjelmaan ja treeni kulkee törkeen hyvin! Viime viikko oli ns. rankka viikko kovilla painoilla ja tämä viikko onkin astetta kevyempi. Treeniviikot ovat siis 1. Kevyt, 2.keskiraskas ja 3.raskas. kolmannen viikon jälkeen aloitetaan taas kevyt viikko, mutta ei yhtä kevyt kuin viimeisin kevyt viikko. Vaikea selittää :D Jokainen kolmen viikon kierros rankkenee pikku hiljaa eikä siis jauheta samoilla painoilla kierros kierrokselta. Tämä tyyli pitää ainakin mun motivaation yllä koska tietää, että aina mennään eteenpäin ja painot nousevat aste asteelta suuremmiksi.
Esim. Hauikset käsipainoilla
Aluksi 6kg, 3x15
Seuraavaksi 7kg, 3x8
Sitten 7kg, 3x10
Ja lopuksi 7kg, 3x15 (välissä voi olla myös 3x12)
Sitten voikin siirtyä 8kg ja niin edelleen :)
Muistakaa nauttia treeneistä! :)
maanantai 5. tammikuuta 2015
Ah niin helppo laihdutus
Niin, kuinka helppoa laihduttaminen onkaan silloin, kuin motivaatiota touhuun löytyy se 110% ja on vielä tammikuun 5. päivä. Kaikkialla hypetetään, kuinka uusi vuosi on tuonut tullessaan tipattoman tammikuun, herkkulakot, uuden saliohjelman ja uuden, terveemmän minän. Jokainen kuitenkin myös tietää sen, että kovan alkupuuskan jälkeen muutaman viikon päästä n. 99% on unohtanut että vuosi vaihtuikaan eikä innostuksesta ole jäljellä kuin muisto vain. Sitäkään ei sanota enää ääneen ettei kukaan huomaisi, että eihän tosta tyypistä ollut muuhun kuin hetkelliseen mielenhäiriöön.
Toki jokainen tietenkin toivoisi, että käteen jäisi tammikuun jälkeen muutakin kuin se salikortti, minkä jäsenyyttä joutuu maksamaan turhaan seuraavat 11 kuukautta. MITEN IHMEESSÄ sen innostuksen saisi käännettyä siten, että siitä tulisi elämäntapa ja vielä hyvä sellainen? Miten ylläpitää uutta elämäntapaa sen jälkeen, kuin aiheesta ei jaksa keskustella enää työpaikan kahvipöydässä?
En väitä, että olisin esimerkillisin henkilö puhumaan tästä, tai sitten olen. Itselläni on takana useita laihdutuskertoja ja useammin kuin kerran se on hyytynyt muutamien viikkojen jälkeen retkahduksen kautta täydelliseen epäonnistumiseen. Jotain kuitenkin tapahtui vuosi sitten ja löysin itseni n. 10kiloa hoikempana ja pääsin toteamaan, että uuden vuoden "lupaus" tuottikin tulosta. Olin siis ensimmäistä kertaa onnistunut ihan oikeasti laihduttamaan, ja nyt vuoden jälkeenkään en ole kerännyt kilojani takaisin (okei n. 2,5kg viime toukokuusta) enkä ole siis myöskään lihonnut painavemmaksi kuin ennen laihduttamista. Aiemmilla kerroilla olin saanut putoamaan max. 5kg, mutta ne tulivat tasaista vauhtia takaisin ja ajan kanssa vähän ylikin.
Voisin väittää että kun kerrankin huomaisin onnistuneeni, oli minulla motivaatiota myös ylläpitää painoani. Olin päässyt 8-luvuista 7-lukuihin ja olin luvannut itselleni, etten ENÄÄ IKINÄ halua painaa 80kg tai yli. Opin jollain lailla ylläpitämään painoani ja aina aika ajoin kevensin ruokavaliota, jottei paino lähtenyt nousuun. Olin lisännyt myös liikuntaa laihdutuksen alun jälkeen ja olin oppinut nauttimaan siitä enemmän kuin ennen mikä myös auttoi painon ylläpidossa. Vaatekaapilla oli toki myös osuutta siihen, miksi en halunnut lihoa uudestaan. Halusin kovasti mahtua niihin vaatteisiin, joita olin itselleni hankkinut painon pudotuksen myötä. Aloin tykkäämään kropastani enkä halunnut päästää sitä taas siihen kuntoon, mitä se oli yli 80 kiloisena. En siis tosiaan jäänyt vaille hyvää syytä, miksi kannattaa pitää paino kurissa.
Laihduttamisen aikana opin paljon hyviä asioita terveyteni kannalta ja koin positiivia muutoksia. Minusta tuli aktiivisempi ja vaikka edelleen viihdyn sohvalla tv:tä katsellen, haluan tehdä päivän aikana myös muuta ja olen energisempi. Koen että tarvitsen liikuntaa oman jaksamisen kannalta. Olen myös huomannut että liikunnasta hyötyy tosi monelta kannalta, esimerkiksi aineenvaihdunnan ylläpitäminen, lihaskasvun ylläpito ja/tai kehittäminen, ei tee mieli herkutella vaan syödä terveellisesti, päivittäinen energian kulutus kasvaa (eli saa myös syödä hyvällä omatunnolla enemmän jos siltä tuntuu), vireystila paranee ja nukkuu öisin paremmin, saa päiviin hyvää sisältöä, muut terveydelliset hyödyt (luusto, hengitys-ja verenkiertoelimistö plaa plaa..) ja ja jajajajaja vaikka mitä! Hyvä syy lähteä shoppailemaan uusia treenivaatteita? :D En siis voi enempää korostaa, miten tärkeää liikunta on. Toki olisi hyvä, jos kaikkien näiden hyötyjen lisäksi löytyisi vielä itseään miellyttävä laji :)
Yksi tosi iso muutos on tapahtunut ruokailutottumuksissani, mikä on ollut ehkä suurin muutos viimeisen vuoden aikana. Nykyään ei vaan yksinkertaisesti pysty eikä tee edes mieli herkutella yhtä usein kuin ennen. Myöskään herkkujen määrät eivät ole niin suuria kuin ennen. Jos tähän asiaan ei olisi tullut muutosta, olisin suuremmalla todennäköisyydellä lihonnut laihduttamisen jälkeen.
Moni asia on siis kokenut muutoksen, ei niin valtavan suuria mutta sellaisia, jotka ovat auttaneet pysymään paremmin ruodussa. Itsevarmuuteni on myös kasvanut enkä välitä muiden mielipiteistä samoin kuin ennen. Olen nyt onnellisempi kuin ennen, ja se on kyllä tärkeintä.
Kaikki ne, jotka ovat tehneet päätöksen parantaa elämäntapoja. Miettikää, miksi muutos on kaiken sen vaivan arvoista. Listatkaa syitä, miksi kannattaa ponnistella ja mitä hyötyä siitä on itselleen (tai jopa muille, esim. Jaksatko viettää enemmän aikaa lastesi kanssa jos olet energisempi?). Kannattaa myös miettiä niitä asioista, mitä mahdollisia haittoja on, jos päättääkin jatkaa entisillä tavoilla.
Toki jokainen tietenkin toivoisi, että käteen jäisi tammikuun jälkeen muutakin kuin se salikortti, minkä jäsenyyttä joutuu maksamaan turhaan seuraavat 11 kuukautta. MITEN IHMEESSÄ sen innostuksen saisi käännettyä siten, että siitä tulisi elämäntapa ja vielä hyvä sellainen? Miten ylläpitää uutta elämäntapaa sen jälkeen, kuin aiheesta ei jaksa keskustella enää työpaikan kahvipöydässä?
En väitä, että olisin esimerkillisin henkilö puhumaan tästä, tai sitten olen. Itselläni on takana useita laihdutuskertoja ja useammin kuin kerran se on hyytynyt muutamien viikkojen jälkeen retkahduksen kautta täydelliseen epäonnistumiseen. Jotain kuitenkin tapahtui vuosi sitten ja löysin itseni n. 10kiloa hoikempana ja pääsin toteamaan, että uuden vuoden "lupaus" tuottikin tulosta. Olin siis ensimmäistä kertaa onnistunut ihan oikeasti laihduttamaan, ja nyt vuoden jälkeenkään en ole kerännyt kilojani takaisin (okei n. 2,5kg viime toukokuusta) enkä ole siis myöskään lihonnut painavemmaksi kuin ennen laihduttamista. Aiemmilla kerroilla olin saanut putoamaan max. 5kg, mutta ne tulivat tasaista vauhtia takaisin ja ajan kanssa vähän ylikin.
Voisin väittää että kun kerrankin huomaisin onnistuneeni, oli minulla motivaatiota myös ylläpitää painoani. Olin päässyt 8-luvuista 7-lukuihin ja olin luvannut itselleni, etten ENÄÄ IKINÄ halua painaa 80kg tai yli. Opin jollain lailla ylläpitämään painoani ja aina aika ajoin kevensin ruokavaliota, jottei paino lähtenyt nousuun. Olin lisännyt myös liikuntaa laihdutuksen alun jälkeen ja olin oppinut nauttimaan siitä enemmän kuin ennen mikä myös auttoi painon ylläpidossa. Vaatekaapilla oli toki myös osuutta siihen, miksi en halunnut lihoa uudestaan. Halusin kovasti mahtua niihin vaatteisiin, joita olin itselleni hankkinut painon pudotuksen myötä. Aloin tykkäämään kropastani enkä halunnut päästää sitä taas siihen kuntoon, mitä se oli yli 80 kiloisena. En siis tosiaan jäänyt vaille hyvää syytä, miksi kannattaa pitää paino kurissa.
Laihduttamisen aikana opin paljon hyviä asioita terveyteni kannalta ja koin positiivia muutoksia. Minusta tuli aktiivisempi ja vaikka edelleen viihdyn sohvalla tv:tä katsellen, haluan tehdä päivän aikana myös muuta ja olen energisempi. Koen että tarvitsen liikuntaa oman jaksamisen kannalta. Olen myös huomannut että liikunnasta hyötyy tosi monelta kannalta, esimerkiksi aineenvaihdunnan ylläpitäminen, lihaskasvun ylläpito ja/tai kehittäminen, ei tee mieli herkutella vaan syödä terveellisesti, päivittäinen energian kulutus kasvaa (eli saa myös syödä hyvällä omatunnolla enemmän jos siltä tuntuu), vireystila paranee ja nukkuu öisin paremmin, saa päiviin hyvää sisältöä, muut terveydelliset hyödyt (luusto, hengitys-ja verenkiertoelimistö plaa plaa..) ja ja jajajajaja vaikka mitä! Hyvä syy lähteä shoppailemaan uusia treenivaatteita? :D En siis voi enempää korostaa, miten tärkeää liikunta on. Toki olisi hyvä, jos kaikkien näiden hyötyjen lisäksi löytyisi vielä itseään miellyttävä laji :)
Yksi tosi iso muutos on tapahtunut ruokailutottumuksissani, mikä on ollut ehkä suurin muutos viimeisen vuoden aikana. Nykyään ei vaan yksinkertaisesti pysty eikä tee edes mieli herkutella yhtä usein kuin ennen. Myöskään herkkujen määrät eivät ole niin suuria kuin ennen. Jos tähän asiaan ei olisi tullut muutosta, olisin suuremmalla todennäköisyydellä lihonnut laihduttamisen jälkeen.
Moni asia on siis kokenut muutoksen, ei niin valtavan suuria mutta sellaisia, jotka ovat auttaneet pysymään paremmin ruodussa. Itsevarmuuteni on myös kasvanut enkä välitä muiden mielipiteistä samoin kuin ennen. Olen nyt onnellisempi kuin ennen, ja se on kyllä tärkeintä.
Kaikki ne, jotka ovat tehneet päätöksen parantaa elämäntapoja. Miettikää, miksi muutos on kaiken sen vaivan arvoista. Listatkaa syitä, miksi kannattaa ponnistella ja mitä hyötyä siitä on itselleen (tai jopa muille, esim. Jaksatko viettää enemmän aikaa lastesi kanssa jos olet energisempi?). Kannattaa myös miettiä niitä asioista, mitä mahdollisia haittoja on, jos päättääkin jatkaa entisillä tavoilla.
ANTAKAA PALAA!!!
torstai 1. tammikuuta 2015
Kooste 1.vuosi
Blogistani löytyy jos jonkinmoista koostetta, niin viikko kuin kuukausi tasolla joten pitihän mun nyt vuosikoostekin kirjoittaa, hähää!
Vuosi on ollut kaiken kaikkiaan rauhallinen. Olen saanut olla töissä josta pidän ja vapaa-aikani olen saanut viettää aika pitkälti omilla ehdoilla. Helppoa elämää, johon kuuluu parisuhde, ystäviä sekä kotona jaloissa pyörivä koira. Yksi iso haave toteutui, kun ajoin moottoripyöräkortin ja pääsin kesällä kurvailemaan omalla prätkällä. Sain myös kummilapsen josta olen erittäin iloinen. Mitään suurempia ylä- taikka alamäkiä ei vuoteen sisältynyt. Voin siis olla hyvin tyytyväinen kuluneeseen vuoteen :)
Mutta itse pääaiheeseen. Vuosi sitten tammikuussa ilmoitin painokseni 84,4kg. Silloin ykköshaasteeni oli se, pystynkö ikinä edes laihtumaan vai tulenko aina kamppailemaan kilojeni kanssa. Homma lähtikin yllättäen sujumaan ja huomasin, että oikeilla keinoilla jopa minä pystyn pudottamaan painoa. Toukokuun puoleen väliin mennessä painoin about 75kg, ja -10kg tulostakin pääsin juhlistamaan syksyllä. Otin laihtumisesta kaiken ilon irti ja shoppailin ihan urakalla vähän väliä :D Ajattelin että hitto, todellakin nautin nyt siitä, mitä olen saanut aikaan.
Käteen on jäänyt paljon tietoutta kehon toiminnasta ja ruoan vaikutuksista elimistöön. Tiedän paljon enemmän siitä, millaista ruokaa kannattaa syödä ja mitä ruokia kannattaa jättää vähemmälle. Etenkin einesten syöminen on vähentynyt todella paljon kuluneen vuoden aikana. Tiedän myös paljon tarkemmin, kuinka paljon voi oikeasti syödä jos haluaa laihtua.
Käteen on jäänyt paljon tietoutta kehon toiminnasta ja ruoan vaikutuksista elimistöön. Tiedän paljon enemmän siitä, millaista ruokaa kannattaa syödä ja mitä ruokia kannattaa jättää vähemmälle. Etenkin einesten syöminen on vähentynyt todella paljon kuluneen vuoden aikana. Tiedän myös paljon tarkemmin, kuinka paljon voi oikeasti syödä jos haluaa laihtua.
Innostuin myös kevään aikana jälleen kuntosalilla käymisestä ja asenteeni liikuntaa kohtaan koki muutoksen. Liikkuminen ei ollut enää vihollinen vaan päinvastoin, siitä alkoi tulla minulle ihan mieluinen juttu. Innostustani vahvisti ehdottomasti fiilis siitä, että näytin paljon paremmalta jumppavetimissä kuin +10kiloa sitten. Kesän ja syksyn vaihteessa huitaisin 12viikon liikuntapläjäyksen Tapoutin merkeissä, mikä oli todella mahtava kokemus vaikka rankka olikin! Koin ylittäneeni itseni kun huomasin pystyväni harrastamaan niinkin rankkaa liikuntaa kuutena päivänä viikossa. Huomasin myös että vaikka olisi kuinka kiireinen elämä, niin AINA on aikaa liikkua. En siis todellakaan voi enää vedota kiireeseen, jos en ole urheillut. Erityisen ylpeä olen siitä, etten huijannut itseäni vaan tein treenit jopa päivä alusta loppuun. Kuntoni koheni huomattavasti treenin tuloksena ja vaikka paino ei oikeastaan pudonnutkaan, niin kehonkoostumuksessa tapahtui muutoksia. Ihaninta tuossa 12 viikossa oli se, että sain syödä normaalisti ja vähän enemmänkin jos siltä tuntui, koska kulutin niin paljon liikunnan avulla. Voin siis suositella tätä treenimuotoa lämpimästi :)
Tapoutin jälkeen kävi sitten juuri se mitä olin pelännytkin. En oikein tiennyt, mitä halusin jatkossa tehdä enkä ollut yhtään innostunut kuntosalista taikka painonpudotuksesta ylipäätään. Aloin miettimään että jospa olisinkin tyytyväinen siihen, mitä olin jo saavuttanut. Mietin jos viihtyisin tässä kropassa ja ylläpitäisinkin tätä painoa. Paino keikkui 75-76 kilossa. Herkut alkoivat maistumaan ja jossain vaiheessa huomasin kehittäneeni itselleni jonkin asteisen sokeririippuvuuden tai jotain siihen suuntaan. Huomasin että minun oli jopa vaikea kieltäytyä herkuista. Tajusin, että alan taatusti keräämään pikku hiljaa painoa, jos jatkan tällä tavalla. Joulua kohden rupesin taas käymään salilla uuden saliohjelman ja salikaverin kera ja innostuin siitä jälleen kerran. Tiesin, että vielä tulee se hetki jolloin otan itseäni niskasta kiinni laihduttamisen suhteen. Olin myös aika varma että pystyn siihen koska olin tehnyt sen jo tammikuussa.
Haluan nyt kiittää lukijoitani siitä, että olette pysyneet matkassa ja toivon, että innostusta riittää seuraamaan etenemistäni vielä jatkossakin. On ollut myös todella innostavaa kun on päässyt seuraamaan muiden edistymistä. Olen saanut paljon hyviä vinkkejä muiden kokemuksista ja mielellään luen niistä myös jatkossa.
Hyvää ja kevyempää alkanutta vuotta 2015! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)